Hallituspuolueiden kansanedustajat kannattivat eduskunnassa perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehdon ytimekästä lakialoitetta kerjäämisen kieltämisestä yleisellä paikalla.
Joka rikkoo tätä sääntöä olisi tuomittava järjestysrikkomuksesta sakkoon, ellei laissa muualla säädetä teosta ankarampaa rangaistusta, lakialoitteessa esitetään.
Aiemmin kielto toimi
Lehto ihmettelee, miksei kerjäämisen kieltäminen onnistu nykyisiltä lainsäätäjiltä, kun ennen tuo kielto hoitui mainiosti.
Aiemmin voitiin kerjääminen kieltää kuntakohtaisissa järjestyssäännöissä. Nykyinen vuonna 2003 voimaan tullut järjestyslaki kieltää vain häiritsevään kerjäämiseen puuttumisen.
– On käsittämätöntä, ettei tähän ihmisiä häiritsevään sekä suomalaiseen hyvinvointivaltioon täysin kuulumattomaan ilmiöön ole saatu muutosta aikaiseksi, vaikka kerjäämiseen on yritetty puuttua eduskunnassa aikaisemminkin ainakin kahdella lakialoitteella. Kerjäläisten määrä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana, ja määrät tulevat todennäköisesti kasvamaan jatkossakin, mikä näkyy katukuvassa etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa, Lehto toteaa.
Kerjäävätkö paperittomat?
Kun asiaa käsiteltiin eduskunnassa, perussuomalaiset käyttivät asiasta jopa neljätoista puheenvuoroa – muiden ollessa hiljaa.
Lehdon mukaan kerjäävät EU-siirtolaiset eivät kuulu suomalaiseen katukuvaan. Sillä on huomattavan kielteinen vaikutus kaupunkiemme turvallisuuteen ja viihtyisyyteen.
– Poliisin mukaan romanialaisia epäillään vuosittain useista tuhansista rikoksista, kuten varkauksista, pahoinpitelyistä ja seksuaalirikoksista. On myös suuri vaara, että osa Suomeen viime kesän ja syksyn aikana saapuneista turvapaikanhakijoista jää maahamme laittomasti kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan ja päätyy kerjäämään elantonsa pitämisiksi, Lehto varoittaa.
Sääntöjen kiristämisessä Suomi ei olisi yksin. Tanska ja Norja ovat jo tiukentaneet kerjäämistä koskevia lakejaan. Ruotsissa harkitaan kerjäämisen kieltämistä.
Lehdon mukaan kerjäläiset suuntaavat Suomeen juuri siksi, että se on Suomessa vielä laillista, vaikka tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat kerjäämiseen hyvin kielteisesti.
Hongisto: Kerjäämisen poisto kansakunnan ensityö
Poliisikansanedustaja Reijo Hongisto kertaa historiaa: kerjäämisen poisto oli torpparilain ohella yksi ensimmäisiä asioita, joihin itsenäistynyt kansakunta tarttui.
– Kerjääminen ja irtolaisuus olivat maassamme ilmiöitä vielä itsenäisyytemme alkutaipaleella. Niiden ilmiöiden poistaminen torpparikysymyksen ohella taisi olla uuden valtiomme tehtävälistalla keskeinen kärkihanke. Tällä uuden ajan ensimmäisellä vuosikymmenellä kerjäämisestä ja irtolaisuudesta on tullut jälleen uusi ilmiö.
Ikäihmiset uhreina
Nykyajan kerjäläiset eivät liiku enää jalkapelillä ja nyytti kepinnokassa, vaan he kiitävät uudenkarheilla tila-autoillaan kaupungista toiseen. Eivätkä kerjäläiset enää ole aliravittuja vaan näyttävät nykyään olevan usein jopa poikkeuksellisen hyvässä ravitsemustilassa.
Ilmiöön liittyy runsaasti pikkurikollisuutta. Uhrit ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä, joilta kerjäämisen varjolla anastetaan omaisuutta jopa ryöstön tunnusmerkistön täyttävillä tekotavoilla. Kerjäämisestä on tullut röyhkeää ja toisinaan jopa aggressiivista, Hongisto moitti.
Jari Ronkainen kehuu aloitetta kannatettavaksi: se antaisi poliisille työkalut ennalta ehkäisevästi puuttua kerjäämiseen ennen kuin siitä tulee häiritsevää ja rikollista toimintaa.
Jani Mäkelän mielestä suomalaiseen kulttuuriin ei nyt vaan kuulu kerjääminen, ja sen lisäksi meillä on hyvä sosiaaliturva, jonka johdosta kellään siihen oikeutetulla ei voi olla tarvetta kerjätä henkensä pitimiksi.
EU:n vika
Toimi Kankaanniemi muistelee, että vuonna 2004 EU halusi kylmästi laajentua huomioimatta lainkaan ihmisoikeuksia: kuinka huonosti Romania ja Bulgaria kohtelivat romaniväestöään, kuten eduskunnan suurelle valiokunnalle kerrottiin.
– Se oli järkyttävää kuultavaa, ja silloin me asetuimme sille kannalle, että sellaisia maita, jotka kohtelevat vähemmistöjään sillä tavalla kuin niissä maissa kohdellaan, ei missään tapauksessa voida eikä pidä ottaa Euroopan unioniin. No näin kuitenkin tapahtui, että nämä maat otettiin mukaan. EU vain kauniisti halusi laajentua nopeasti mutta täysin ohitti ihmisoikeuskysymykset. Näin sitten saatiin tämä ongelma käsiin.
Romaniassa ja Bulgariassa ei romaneilla ole välttämättä asuinpaikkaa.
– Niin he eivät ole ihmisiä, heille ei myönnetä myöskään sosiaaliturvatunnusta ja sitä kautta he ovat koko yhteiskunnan ulkopuolella, Kankaanniemi kertaa ihmisoikeustarkkailija Gunnar Janssonin (r.) havaintoja.
Hän kannattaa kerjäämisen kieltoa nykymuodossaan keinona parantaa romanien tilannetta.
Rahat järjestäytyneelle rikollisuudelle
Simon Elo muistuttaa kerjääjien saamien rahojen valuvan järjestäytyneen rikollisuuden käyttöön. Hän lainaa Ruotsin hallituksen julkisesta hallinnosta vastaavaa sosiaalidemokraattista ministeriä Ardalan Shekarabia. Hänen mukaansa Ruotsissa tapahtuva kerjääminen ei voi olla ratkaisu syrjäytymiseen ja syrjäytymiseen Romaniassa ja Bulgariassa.
– Kyllä Euroopassa alkaa olla hyvin vahva konsensus sille, että tällainen kerjääminen pitää saada kiellettyä julkisilla paikoilla järjestyslailla, ja siksi kannatan tätä lakialoitetta ja toivon, että hallituspuolueet suhtautuisivat siihen myönteisesti.
Ronkainen muistuttaa vielä Bulgarian ja Romanian saavan vuosittain EU:lta yli 2,4 miljardia euroa erilaisia alueellisia tukia.
– Mielestäni meillä on, niin kauan kun olemme EU:n jäseniä, täysi oikeus edellyttää näiltä mailta panostuksia ihmisoikeuksien eteen, eivät ne voi jättää vastuuta kansastaan muiden maiden harteille, Ronkainen vetoaa.
Aloitetta kannatti myös seitsemän kokoomuksen ja kolme keskustan kansanedustajaa. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jota johtaa perussuomalaisten Juho Eerola.
Veli-Pekka Leskelä