

Poliisit valvoivat sosiaalikeskus Sataman pihalta häädettyjä romanikerjäläisiä Senaatintorilla Helsingissä tiistaina 30. elokuuta 2011. Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 36/2020 luetuin
Syyskuu 2020 luetuin
Kansanedustaja Riikka Purra puuttui kerjäläisnaisen outoon veivausyritykseen Helsingin rautatieasemalla, kuvasi tilanteen videolle ja hälytti apua – poliisilta kiitokset
Tänä aamuna Helsingin päärautatieasemalla aamukahvia jonottanut perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra huomasi, että asemalla kipponsa kanssa päivystänyt romanikerjäläisnainen ei tyytynyt odottelemaan lanttia, vaan kerjäläinen lähti oudosti seuraamaan aseman läpi rollaattoria työntävää vanhusta.
– Seurasin katseellani, kun kauempaa saapui vanha, huonosti kävelevä mies rollaattoria työntäen. Kun mies oli kohdallani, kerjäläinen lähestyi tätä välittömästi ja toi kuppinsa hyvin lähelle. Mies ei reagoinut, pudisti korkeintaan päätään, ja yritti kiirehtiä askeleitaan. Huomasin, että kerjäläinen skannasi tilanteen ja havainnoi hyvin nopeasti, että miehestä voisi hyötyä muulla tavoin – rollaattorin korissa oli kassi, Riikka Purra kertoo.
– Rollaattorimies oli kävelemässä kohti ulko-ovea Asema-aukion suuntaan. Kerjäläisnainen lähti perään. Siinä vaiheessa luovutin paikkani kahvilan jonossa ja lähdin myös perään. Ehdin ottaa puhelimen käteeni ja kuvata vähän. Videosta näkee selvästi, kuinka kerjäläinen kohdistaa huomionsa rollaattorin koriin ja ehkä miettii strategiaa.
Tilanne löytyi myös valvontakameroista
Purra kertoo blogissaan, että oviaukon kohdalla kerjäläisnainen näki tilaisuutensa tulleen.
– Hän ei kuitenkaan ollut huomannut, että olin aivan takana. Keskeytin tapahtuman alkamalla huutaa naiselle (englanniksi). Naisen huomio rollaattorimiehen kassiin herpaantui, tilanne hajosi ja mies pääsi pakoon. Kerjäläisnainen keskittyi seuraavaksi minuun kalattamalla kiukkuisena jotakin, mistä en ymmärtänyt.
– Koin tarpeelliseksi kääntyä kannoiltani ja palasin asemahalliin. Huomasin, että myös nainen tuli takaisin samalle kytispaikalle. Yksi papparainen pelastui, seuraava ehkä ei.
Purra oli tänä aamuna matkalla tv-ohjelman kuvauksiin, joten hän ei ehtinyt jäädä seuraamaan pidemmäksi aikaa tilanteen kehittymistä, koska junalle oli kiire. Purra ehti kuitenkin puhelimitse ilmoittaa todistamastaan tapauksesta hätäkeskukseen.
– Soitin poliisille. Sain myöhemmin kuulla, että tilanne ja henkilöt löydettiin myös valvontakameroiden nauhoista. Muusta jatkosta en tiedä, Purra kirjoittaa blogissaan.
Kerjäläiset häiritsevät kaupunkilaisia Helsingissä
Purra kertoo Suomen Uutisille, että poliisi soitti hänelle takaisin hetken kuluttua.
– Kävimme poliisin kanssa tilanteen vielä uudestaan läpi, ja poliisi kysyi henkilöiden tuntomerkeistä. Kerroin myös, että olen kuvannut tilanteen videolle. Myöhemmin sain vielä poliisilta tekstiviestin, että he olivat löytäneet kertomani tilanteen ja henkilöt asemahallin valvontakameroiden kuvista. Poliisi myös esitti minulle kiitokset, Purra sanoo.
Itä-Euroopasta saapuneita kerjäläisiä on nähty Helsingin ja muidenkin suurten kaupunkien kaduilla jo useiden vuosien ajan. Vaikka kerjääminen ei sinänsä ole kiellettyä eikä kerjääminen ole rikos, poliisilla on eri syistä mahdollisuus puuttua kerjäläisten toimintaan, mikäli kerjäläiset käyvät käsiksi ihmisiin tai käyttäytyvät muuten häiritsevästi.
Kerjäämiseen saattaa liittyä myös erilaisten tuotteiden kauppaamista.
Vuonna 2016 julkaistun Helsingin kaupungin tietokeskuksen turvallisuustutkimuksen mukaan kerjäläiset ja sekavasti käyttäytyvät ihmiset häiritsevät joka toista helsinkiläistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Bulgarialaisen liigan kerjäämiskirjanpito julki Ruotsissa – summat siistissä taulukossa, paras ”työpäivä” on jouluaatto

Ryöstäjät virtsasivat uhrinsa kasvoille – ruotsalaispoliisi kertoo syyn

Nuorisojoukko hyökkäsi kaupunginvaltuutetun seurueen kimppuun – ”Ruotsi, täältä tullaan – ikävä kyllä”

Antikainen: Automaattinen karkotus pelotteeksi ulkomaalaisten tekemiin raiskauksiin

Itäinen Helsinki ei houkuttele enää suomenkielisiä lapsiperheitä – ”Kaupungin asuntoihin asutetaan humanitaarisia maahanmuuttajia”

Kuolemaan johtaneen Kaivohuoneen pahoinpitelyn tekijät yhä vapaalla jalalla – uhrin kaverin äiti toivoo tekijöille ”edes jotain rangaistusta”

Raiskausten määrä noussut huomattavasti, epäiltynä yhä useammin ulkomaalainen tekijä – Halla-aho: Merkittävä osa jäisi tapahtumatta ilman tällaista maahanmuuttoa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.