LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Olipa kerran Gunnesbo-koulu Ruotsissa, Lundin kaupungissa. Tapahtui niin, että eräällä nelosluokalla kaikilla tytöillä oli ruotsalainen etunimi. Saman vuosikurssin toisella luokalla vain kahdella työllä 13:sta oli ruotsalainen etunimi, raportoi Sydsvenskan.
Melkoinen haloohan siitä nousi. Ei-ruotsalaisen sukunimen omaavien lasten vanhemmat valittivat diskriminoinnista kunnalle, kouluviranomaisille sekä tasa-arvovaltuutetulle.
– Pelkkä vilkaisu nimilistaan riittää kertomaan, että kyseessä on törkeä jako etnisyyden perusteella. Vaikeata uskoa, että kyse olisi vain sattumasta, kertoo eräs lasten vanhemmista.
Sydsvenskanin haastatteleman toisen vanhemman mukaan muulla kuin ruotsinkielisellä nimellä on kielteinen vaikutus lapsen tulevaisuuteen. Vanhempien mukaan lapset puhuvat välitunneilla keskenään arabiaa ja se heikentää integraation mahdollisuuksia.
Koulun johto on kommentoinut saamaansa kritiikkiä ja rehtori kertoo yllättyneensä arvostelusta. Hän kieltää jyrkästi, että luokkajaossa olisi kyse etnisestä taustasta.
Rehtorin mukaan luokat koostetaan sen mukaan, miten oppilaat ovat pärjänneet kansallisessa kokeessa. Huomioon otetaan myös oppilaan tuen tarve sekä sosiaaliset olosuhteet.
Ruotsin kouluviranomaisten mukaan segregaatiosta ei kuitenkaan ole keskusteltu tarpeeksi ja se on lisääntynyt oppilaitoksissa viime vuosina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsissa osa äidinkielen opettajista on päättänyt ottaa uudelleen käyttöön vanhat opetusmenetelmät. Se tarkoittaa, että jotkut ruotsalaiset seitsemäsluokkalaiset kirjoittavat sanelusta ja opettelevat samalla uudelleen tavaamaan.
Hallitus on toteuttamassa täyskatteelliset lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Lisäksi hallitus on esittänyt hakemusmaksujen ottamista uudelleen käyttöön. Perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto pitää uudistuksia erittäin tervetulleina.
Puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra vieraili lauantaina Tyrnävän koulussa, ja oli vaikuttunut näkemästään. Opettajat ovat motivoituneita ja erittäin tyytyväisiä. Tasoryhmäopiskelu auttaa kaikenlaisia oppijoita oppimaan paremmin.
Perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esiin maahanmuuttajien huonot oppimistulokset.
Joka viidennen ruotsalaiskoululaisen eväät eivät riitä lukioon. Oppilaan valintamahdollisuudet kaventuvat ja ovet hyvin palkattuihin akateemisiin ammatteihin sulkeutuvat samalla. Tasa-arvon luvatussa maassa mietitään hiki hatussa, miten kaikki voisivat menestyä yhtä hyvin koulussa ja elämässä.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
