Perussuomalaisilta ei heru ymmärrystä presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessaan mainitsemalle nk. Liisan listalle. Lipposen hallituksen aikana toteutetut listan leikkaukset iskivät kipeästi yhteiskunnan heikoimpiin.

Timo Soini (ps.) otti tänään blogissaan kantaa presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheeseen. Niinistö oli kiinnittänyt omassa puheessaan huomiota Suomen turvallisuustilanteeseen sekä talouden perusteiden haurastumiseen ja julkisten menojen kattamiseen velalla.

Soini kiitteli Niinistöä hyvin hoidetusta ulko-ja turvallisuuspolitiikasta.

Presidentti peräänkuulutti tuntuvia lisäpanostuksia puolustukseen. Myös tätä linjausta Soini kiitteli. Perussuomalaiset ovat jatkuvasti esittäneet puolustusmäärärahojen korotusta.

Vaikea Venäjä-suhde

– Krimin anastusta ei hyväksytä. Itä-Ukrainan sotilaallinen konflikti huutaa rauhaa ja ratkaisua, Soini muistutti Suomen linjasta.

Suomen ei Soinin mukaan pidä jäädä yksin EU-raiteen varaan. Yhteys Venäjän johtoon on säilytettävä.

– Meillä on ja on oltava toimiva yhteys Venäjään, oli siellä vallassa tsaari, kommunistit tai nykyhallinto.

Miksi Liisan lista esille?

Presidentin puheen talouspoliittinen anti ei ollut yhtä mukavaa kuultavaa. Soini kritisoi Niinistöä Liisa Jaakonsaaren (sd.) nimellä kulkevan leikkauslistan esiin nostamisesta (ns. Liisan lista).

– Puheen talouspoliittinen anti ei sisältänyt mitään muuta uutta paitsi Liisa Jaakonsaaren listan tarpeettoman  kovan kehumisen. Minulle Jaakonsaari ei käy esimerkiksi sen enempää kuin sosialistit yleensä.  Ei taloudessa, eikä EU-politiikassa, Soini totesi.

Leikkauslistojen sijaan Soini korosti työtä, yrittämistä ja turhan säätelyn karsimista.

– Suomessa on miljoona ihmistä, joiden tulot ovat hieman yli tai alle  tuhat euroa kuukaudessa. Ei siltä porukalta voi mitään leikata. Tämä maa nousee työllä ja yrittämisellä sekä turhan sääntelyn karsimisella. Ja sillä, että pidetään huolta niiden ihmisten ostovoimasta, jotka ovat heikommalla oksalla, Soini painotti.

– Kotihoidontuki, omaishoidontuki, takuueläke, lapsilisät  ja pienin työttömyyspäiväraha sekä opintotuki – tämän porukan ostovoimaa pitää lisätä, eikä heikentää. Se ylläpitää kulutuskysyntää Suomessa. Sen sijaan ökyeläkkeille voidaan asettaa eläkekatto, kansanedustajien palkat voi jäädyttää, ministereiden määrän pudottaa kahteentoista, Soini listasi.

Lista teki rumaa jälkeä

Myös veteraanipoliitikko Toimi Kankaanniemi (ps.) nosti Liisan listan esille tämänpäiväisessä blogissaan. Paavo Lipposen (sd.) hallitus otti Kankaanniemen mukaan Liisan listan lähes sellaisenaan käyttöön.

– Lyhyesti voi sanoa, että listalla olleet leikkaukset kohdistuivat niihin, joilla oli yhteiskunnassa kaikkein heikoimmin asiat.  Lapsiperheet, työttömät, sairaat ja vanhukset.  Hyväosaisia se ei riipaissut. Hyväosaiset eivät ole yhteiskunnan tukiverkon varassa. Heikoimmat ovat. Kun tukiverkkoa revitään, heikoimmat kärsivät, Kankaanniemi kirjoittaa.

– ”Köyhät kyykkyyn tai peräti maahan” -politiikan seuraukset näkyvät vielä tänäkin päivänä. Meillä on keskuudessamme kymmeniä tuhansia, ellei satoja tuhansia, joiden elämä ajautui kohtuuttomiin vaikeuksiin tuolloin.  Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat, periytyvä köyhyys, syrjäytyminen, pitkäaikaistyöttömyys ja monet muut ongelmat alkoivat kasautua. Niistä oli ja on yhä synkkiä seurauksia, Kankaanniemi kirjoittaa.

Kankaanniemen mukaan Lipposen hallituksella ei olisi ollut mitään tarvetta toteuttaa niin rajua köyhdyttämispolitiikkaa kuin se teki.

– Talous ei sitä edellyttänyt.  Siihen olivat muut syyt.

– Tärkein ”muu syy” oli se, että tuo hallitus ajoi Suomen raa’alla tavalla EMU- ja eurokuntoon.  Se halusi hinnalla millä hyvänsä päästä eroon omasta rahasta ja rahapolitiikasta.  Siinä se onnistui.  Kokonaan eri asia on se, oliko tuo Suomen kansan etujen mukaista.

SUOMEN UUTISET