Olen tässä jo pidempään pohdiskellut teemaa, Suomen kilpailukyky. Millä sitä voitaisiin parantaa?
Törmäsin samaan kysymykseen kuluneella viikolla moneen otteeseen. Keskusteluissa Metsäteollisuuden ja Versowoodin ja Ruukin edustajien kanssa tämä asia nousi esille, tietysti.
Rikkidirektiivi on aina esillä näissä keskusteluissa ja sen tuomat kustannukset ovat merkittävät. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on YSL eli ympäristönsuojelulaki. Sen sisään on leivottu ns. teollisuuspäästödirektiivi. Sen olennaisin sisältö on parasta mahdollista tekniikkaa (BAT) koskevan sääntelyn täsmentäminen. Käytännössä se sitoo toiminnan siihen.
Energiateollisuuden Jukka Makkosen kommentteja täällä.
Lyhyesti sanottuna tuo direktiivi tuo taloudellisia vaikutuksia eli ainakin lisäkustannuksia teollisuudelle. Suurimmat kustannukset tulevat suurille polttolaitoksille. Tuon direktiivin alle joutuu noin 890 laitosta ja niiden sivutoimintoja noin 130. Hintalappu energiantuotantolaitoksille joustot huomioon ottaen ovat noin 765 miljoonaa euroa investointikustannuksina. Massa- ja paperiteollisuudelle arvioidaan syntyvän oksidien päästöjen vähentämisestä noin 45 miljoonan investointikustannukset ja noin 6 miljoonan euron vuotuiset käyttökustannukset.
Nämä luvut ovat vain arvioita. Onpa kuultu jo arvioita 3 miljardin euron luokkaan nousevista kustannuksista.
Mitä tästä kaikesta nyt sitten pitäisi ajatella? Koska olemme EU:n jäseniä, meille tulee pakottavaa lainsäädäntöä. Direktiivit otetaan käyttöön. Jos direktiivi tulee kaikille maille yhtäläisenä, niin onhan se toki tasapuolinen. Mutta KALLIS. Tolkuttoman kallis.
Mihin voimme nykytilanteessa sitten itse vaikuttaa? Totean ihan suoraan, että lopettamalla omaan jalkaan ampumisen. Otanpa esimerkin: Suomen luonnonsuojeluliitto on listannut toimenpidesuosituksiaan kansalliseen leikkauslistaansa ilmastonmuutosta edistävien tukien osalta. Siellä ovat mainittuina mm. energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuus, työmatka-autoilun tuet, liikenteen polttoaineiden verotuet ja turpeen alempi verokanta.
SLL:n mielestä nämä haitalliset tuet ovat kestävän kehityksen esteenä. Kas kummaa, samanlaista viestiä tulee hallituksen sisältä varsinkin vihreiden riveistä. Ei mikään yllätys.
Se mikä näissä vaateissa tuntuu jatkuvasti unohtuvan, on niiden vaikutus suomalaiselle ja eurooppalaiselle kilpailukyvylle. Ei cleantechissa ole mitään pahaa, ei tietenkään. Mutta jos perusteollisuudesta katoaa mm. näillä toimilla sata työpaikkaa, niin kuinka monta vihreää työpaikkaa tulee tilalle? Ei varmastikaan sataa. Hyvä jos muutama.
Olemassa olevasta teollisuudesta kiinnipitäminen ja sen toimintaedellytysten turvaaminen tulee olla paljon suuremmassa roolissa. Ei ilmaston- ja ympäristönsuojelun kustannuksella vaan sen rinnalla.
Pelkkä ilmastokylki edellä meneminen ajaa Euroopan ja samalla Suomen työllisyyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn pohjamutiin. Kun maan hallitus siis pohtii ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi, aloittakaa toimenpiteet energia- ja ympäristöpolitiikasta. Tälle sektorille perussuomalaiset on esittänyt omia vaihtoehtojaan vaihtoehtoisessa budjetissaan vuodelle 2014 osiossa Energiapaketti:
– verotuloista vähennettäväksi 200 miljoonaa euroa, joka kertyy tiettyjen energiaverojen alentamisesta
– verotuloista vähennettäväksi 30 miljoonaa euroa, joka aiheutuu kun turpeen verotuki palautetaan vuoden 2012 tasolle
– lisäyksenä 20 miljoonaa euroa metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukeen
– verotuloista vähennettäväksi 50 miljoonaa euroa, joka kertyy, kun windfall-veroa ei säädetä
– verotuloista vähennettäväksi 30 miljoonaa euroa, joka kertyy, kun liikennepolttoaineveron palautusjärjestelmä otetaan käyttöön
– vähennyksenä 115 miljoonaa euroa, joka aiheutuu liikennepolttonesteiden veronkorotuksen peruutuksesta
Noista voi aloittaa eli tehdä vaatimamme täyskäännöksen energiapolitiikkaan. Ei näilläkään keinoilla kaikkia ongelmia ratkaista, mutta hyvään alkuun päästäisiin. Kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan on perussuomalaisten energiapolitiikan keskeisin tavoite. Löytyykö tälle tavoitteelle muitakin tukijoita ja näkyykö se myös politiikan suunnassa? Voimme vaikuttaa niihin päätöksiin, jotka ovat ihan omissa käsissämme. Siksi juuri niiden päätösten vaikutuksia pitää pystyä arvioimaan myös talouden kannalta paljon nykyistä laajemmin. Lopetetaan siis oman oksan sahaaminen.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
