Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kiittelee rakennusalaa kun se päätti lähteä mukaan kilpailukykysopimukseen.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto ovat hyväksyneet tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

– Neuvottelijoille suuret kiitokset. Tämä on isänmaallista toimintaa kun tiedostetaan, että miten vaikeassa tilanteessa tulos saatiin aikaiseksi, Lindström kommentoi Suomen Uutisille.

Osapuolten tiedotteen mukaan alan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 työntekijää.

– Kyseessä on merkittävä toimija, joka nyt tuli mukaan kiky-sopimukseen. Kannustan kaikkia ottamaan tästä tuloksesta esimerkkiä, Lindström sanoo.

Paikallista sopimista

Rakennusalan sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli rakennusalan sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, niin se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

– Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Työkokeilu käyttöön

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

– Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliitosta.

Rakennusalan toimihenkilösopimuksista neuvotellaan erikseen. Hallitus on luvannut keventää verotusta jopa reilut puoli miljardia euroa, jos työn hintaa laskeva kilpailukykysopimus toteutuu.

Mika Rinne