Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) joutui vääntämään työllisyyspolitiikan perusteita paksusta rautalangasta opposition väitteitä vastaan.

Lindström kuvasi hallituksen työllisyyspolitiikkaa sanoen: hallitus ottaa työttömästä kopin. Tähän tarttuivat vasemmiston edustajat, mikä on minkäkinlaista kopin ottamista, mikä liitettiin etenkin kolmen kuukauden välein tehtäviin työttömän haastatteluihin.

– Kun käytetään sanaa ”koppi”, ei se tarkoita, että työtön pannaan koppiin piiloon. Ei – vaan me kannamme hänestä huolta. Hänestä ollaan kiinnostuneita – mitä hänelle kuuluu?. Jos ei muuta niin tehdään ihmiskoe, että hän on jotenkin mukana tässä järjestelmässä. Pitäisikö meidän olla niin, että ei välitetä, ei olla kiinnostuneita? Meidän pitää muuttaa käsitystämme tästä asiasta (työttömän haastattelusta): se ei ole pakottamista, vaan välittämistä, eikä sen tarkoitus ole sanktio, Lindström painotti.

Haastattelu on välittämistä

Lindström hämmästeli, miksi oppositio takertui työttömän haastatteluun kolmen kuukauden välein, vaikka hallituksella on monta muutakin valmista suunnitelmaa, joista haastattelu muodostaa yhden osan.

– On kummallista, että aina pitäisi olla ketunhäntä kainalossa, vaikka ainoa ketunhäntä on saada työttömät töihin. Sitä kohti mennään ja siinä on osana haastattelu, Lindström sanoi.

Li Andersson (vas.) väitti, ettei hallitus luota työttömiin. Lindströmin mielestä asia on päin vastoin.

– Me haluamme luottaa näihin ihmisiin. Me haluamme ottaa työttömästä kopin. Tiedämme, että toisaalla on ongelma, että mistä ne työpaikat. Sekin pitää hoitaa ja sitä tämä hallitus tekee, Lindström vakuutti.

Hän selvitti hallituksen linjaa: jos olet passiivinen etkä ota työtä vastaan, tuet vähenevät, mutta jos olet aktiivinen, sinut palkitaan.

Lindström muistutti, että työttömien haastattelu on suuri urakka, joka vaatii TE-keskuksilta suuria ponnistuksia. Siksi hallitus varaa tarkoitukseen 17 miljoonaa euroa, mistä osa menee yksityisille yrityksille, joille ulkoistetaan osa työttömien haastatteluista. Lindström ei nähnyt tässä ulkoistuksessa ongelmaa: työtä voidaan ostaa tarpeen mukaan.

Hallitus tekee rakennemuutosta

Lindström painotti, että hallitus tekee rakenteellista muutosta, johon yksikään aiempi hallitus ei ole vielä rohjennut ryhtyä: sen sijaan, että hallitus lisäisi työllisyyden määrärahoja rajattomasti, kuten ennen on tehty, se käyttää entisiä määrärahoja entistä tehokkaammin.

– Teilläkin on oma mallinne, joka maksaisi 300 miljoonaa euroa enemmän, Lindström arvioi opposition perinteisempää työllisyysvaihtoehtoa.

Veli-Pekka Leskelä