Lindström: Vakuutusoikeuden päätöksenteko erityistutkintaan
Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että suomalaiset ovat eriarvoisia lain edessä. Vakuutusoikeus on saanut arvostelua vuosien ajan puolueellisista ja vääristä päätöksistä, työkykynsä tapaturmaisesti tai ammattitaudin vuoksi menettäneen kansalaisen ääni ei kuulu. Vakuutusyhtiöiden prosessit on avattava ja järjestelmän puutteet on tuotava päivänvaloon. Lainsäädännön tai valvonnan on puutteisiin on puututtava välittömästi.
Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärisen ero tehtävästään osoittaa, että julkisuudessakin käyty
keskustelu Vakuutusoikeuden ja vakuutusyhtiöiden päätöksien oikeudenmukaisuudesta ja oikeudellisuudesta on totuudenmukaista. Vakuutusoikeus ei toimi lain hengen mukaan.
KKO:n presidentti Pauliine Koskelo otti asian puheeksi kesäkuussa ja sanoi, ettei nykytilanne ole tyydyttävä yksittäisen ihmisen oikeusturvan kannalta. KKO on käsitellyt 32 vakuutusoikeuden juttua vuosina 2010-2011, joista useissa tapauksissa tuomio on muuttunut vahingoittuneen tai ammattitaudista kärsivän valittajan hyväksi. Samassa yhteydessä Vakuutusoikeuden johtava ylituomari Juha Pystynen kertoo, että he ovat huomanneet KKO:n ratkaisseen lukuisia juttuja valittajien hyväksi.
– En osaa vastata, miksi linja on siellä yhtäkkiä muuttunut. Vakuutusoikeuden linjat ovat pysyneet aika samoina vuosien mittaan, Pystynen sanoo.
Asiantuntijat kriittisiä vakuutusoikeutta kohtaan
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tämän vuoden aikana ollut aktiivinen Vakuutusoikeuden toiminnan selvittämisessä. Järjestimme kesäkuussa pienoisseminaarin ”Saako tapaturmaisesti vahingoittunut oikeutta?” Kansalaisinfossa. Seminaarissa oli mukana asiantuntijoina dosentti Olli Tenovuo, OTL Vesa Laukkanen, ylituomari Juha Pystynen sekä kolme tapaturmaisesti vammautunutta, järjestelmän loukkuun jäänyttä henkilöä. Seminaari osoitti, että Suomessa tapaturmaisesti vahingoittunut tai ammattitaudin takia työkykynsä menettänyt ei saa oikeutta.
Seminaarissa neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo tiivisti nykyisen oikeusjärjestelmän ongelmat.
– Nykyinen korvausjärjestelmä on epätyydyttävä, se ei turvaa kansalaisten oikeudellista asemaa, toimii hitaasti, alistaa lääketieteelliset kiistat maallikoiden tai epäobjektiivisten tahojen ratkaistaviksi, kuormittaa kohtuuttomasti terveydenhuoltoa ja oikeusjärjestelmää sekä estää usein tehokkaasti vammautuneen optimaalisen kuntoutumisen. Valitusprosessit voivat kestää jopa yli 10 vuotta, jos vakuutusyhtiö kiistää korvausvelvollisuutensa näyttötaakka siirtyy vakuutetulle. Vakuutusyhtiöillä on sama harkintavalta myös hoitoihin ja kuntoutukseen. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet selvitä vakuutusyhtiöitä ja vakuutusoikeutta vastaan ovat heikot jo taloudellisten syiden takia.
Tenovuo otti esille myös järjestelmän kummallisuuksia:
– Päätöksissä voidaan todeta: ”Vamma voinut aiheutua sairaudesta, joka on perusteellisista tutkimuksista huolimatta jäänyt löytymättä” tai että: ”Alkuvaiheiden dokumentteja on pidettävä luotettavimpana”.
– Miksi vakuutusoikeuden käsittely on salainen 80 vuoden ajan?
– Miksi vakuutuslääkärit on vapautettu rikosoikeudellisesta vastuusta?
Oikeustieteen lisensiaatti Vesa Laukkanen puolestaan on vienyt onnistuneesti vakuutusyhtiöiden
hylkypäätöksiä liikennevahinkotapauksissa läpi käräjäoikeuksien kautta. Hän on voittanut tähän asti kaikki lähes 100 juttuaan. Tämä jo osoittaa, että vakuutusyhtiöiden ja Vakuutusoikeuden tekemät tapaturma ja ammattitauti asioissa ovat erittäin kummallisia ja kansalaisen oikeuksia poljetaan.
Vakuutusoikeuden toiminnan puutteet selvitettävä
Vakuutusyhtiöiden ja Vakuutusoikeuden prosessit on avattava ja puolueettoman tahon on selvitettävä pikaisesti järjestelmän puutteet. Nyt järjestelmä on alistanut ja jakanut vääriä tuomioita vuosien ajan tuhansille ihmisille, samalla tehden heidän ja perheidensä elämän lähes mahdottomaksi. Taloudellisen vahingon lisäksi potilaille on aiheutettu suunnattomia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä. Voidaan myös kysyä: Kuka korvaa väärien päätösten aiheuttamat taloudelliset vahingot potilaille? Väärinkäytöksille on tehtävä loppu, vahingoittunut ihminen ei voi olla vakuutusyhtiön pelinappula.
Vakuutusyhtiöiden voiton tavoittelu ei voi mennä ihmisen kuntoutuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun edelle. Vakuutusyhtiöt siirtävät tällä hylky-järjestelmällään vastuun yksittäisen ihmisen, perheen, yhteiskunnan ja KELA:n piikkiin. Vakuutusyhtiöiden menettely muistuttaa euroalueen pankkien pelastusoperaatiota, pankit keräävät voitot ja tappiot sosialisoidaan.
Lähteet: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030132
(Teksti on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 14/2012)
Jari Lindström
kansanedustaja (ps)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla
Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola pyristelee Hollywoodin woke-kulttuuria vastaan. Kummisetä-trilogiasta tunnettu ohjaajalegenda kertoi tavoitteekseen tehdä elokuvan, jota ei voisi luonnehtia tyypilliseksi woken läpitunkemaksi Hollywood-tekeleeksi. Coppola halusi näyttelijäkaartiinsa cancel-kulttuurin uhriksi joutuneita hahmoja sekä oikealta että vasemmalta. Tällaisia ovat mm. konservatiivisia näkemyksiä esittänyt Jon Voight sekä takavuosien Trump-kriitikko Shia LaBeouf.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista
Saksassa vaaditaan muutosta yhteiskunnallisia jännitteitä synnyttävään hallitsemattomaan maahantuloon ja siirtolaispolitiikkaan. Mallia etsitään nyt myös Hollannista ja Pohjoismaista.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys
Matka kehittyvästä maasta pohjoismaisen työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan runsaudensarven ääreen voi olla henkisesti paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys. Seurauksena voi olla jopa ”vähemmistöstressi”. Kansankoti panostaa nyt julkisia varoja valaistakseen kaikkia kansalaisia akuutista ongelmasta.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.