

PS
Toimitus suosittelee
Viikon 40/2014 luetuin
Uusilla aseilla homeongelman kimppuun
Kosteusvaurioihin liittyvät terveyshaitat koskettavat huomattavan suurta ihmisjoukkoa. Yli 600 000 suomalaista on saanut jonkinasteisia oireita altistuttuaan homeelle ja kosteusvaurioille. Valtaosa oireista on lieviä ja ohimeneviä, mutta tuhannet saavat vuosittain vakaviakin oireita. Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Valtonen kertoi, että ihmisten alttius homeoireisiin vaihtelee.
“Homesairaus alkaa yleensä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä, hengitysteiden polttelulla ja silmien punoituksella”
– Jotkut voivat olla jopa vuosikymmeniä homeisessa rakennuksessa saamatta oireita, toiset voivat saada selviä oireita jo muutaman kuukauden altistuksen jälkeen, Valtonen kertoi.
Valtosen mukaan homesairaus alkaa yleensä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä, hengitysteiden polttelulla ja silmien punoituksella. Seuraavaksi ärsytysoireiden lisäksi potilaalle alkaa ilmaantua poikkeavan paljon keuhkoputkentulehduksia ja poskiontelotulehduksia sekä usein myös päänsärkyä ja poikkeavaa väsymystä. Tämän jälkeen osalle potilaista tulee erilaisia neurologisia oireita kuten raajojen puutumisia, kipuja eri puolille kehoa. Keskittyminen on vaikeaa, muisti voi pätkiä, ikään kuin ”aivot olisivat sumussa”. Tämän jälkeen osalle potilaista tulee reumaattisia oireita. Osalle potilaista voi lopulta puhjeta astma.
Monikemikaaliyliherkkyys
Valtonen kertoi myös nk. monikemikaaliyliherkkyydestä, joka liittyy voimakkaasti homesairauteen. Noin puolelle homepotilaista tulee aikaa myöten myös tällainen yliherkkyys. Monikemikaaliyliherkät potilaat saavat erilaisia oireita mm. hajuvesistä, hajusteista, tupakansavusta, maaleista, lakoista, liuottimista, painomustetuotteista, auton tuulilasin pesunesteestä, hiuslakasta, erilaisista pölyistä ja pakokaasuista. Tällainen yliherkkyys on potilaalle usein pahempi kuin pelkkä homeallergia, koska ärsyttävien kemikaalien välttäminen käytännössä on usein vaikeampaa kuin homealtistuksen välttäminen.
Homesairauden tunnistaminen vaikeaa
Valtosen mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavaa laboratoriokoetta, joka varmistaisi tai poissulkisi kohtalaisella varmuudella homesairauden. Päinvastoin, potilaan oirekuvaa ei aina uskota ja potilaan sairaus saatetaan tuomita ”psykiatriseksi”. Homesairauteen ei myöskään ole tällä hetkellä olemassa riittävän hyvää hoitomuotoa. Paras keino on välttää lisäaltistuksia homeille ja ärsyttäville kemikaalille.
– Yliopistollisiin sairaaloihin tulisi perustaa sisäilmaklinikat, Valtonen ehdottaa.
Inspector Sec Oy:ta edustava Risto Salin kummasteli, miksi hallinnolliset tulkinnat ja lääkärien tulkinnat poikkeavat käyttäjien kokemuksista.
– Ihmiset sairastuvat, vaikka sisäilma on todettu mittausten perusteella hyväksi. Yleisesti hyväksytyillä mittaustuloksilla on parhaimmillaankin vain heikko korrelaatio terveysoireiden kanssa, Salin muistutti.
Myrkyllinen home sammuttaa valot
Biokemian ja immunologian dosentti, tohtori Esa-Matti Lilius kertoi puheenvuorossaan uudesta, myrkyllisen sisäilman nopeaan testaamiseen liittyvästä tutkimusinnovaatiosta. Uusi menetelmä perustuu valoa vuottavan bakteerin altistamiseen homeongelmasta kärsivän talon pölylle. Bakteerin tuottama valo on suoraan verrannollinen elävien bakteerisolujen lukumäärään. Mikäli bakteerisolut kuolevat pölyn myrkyllisen homeen vuoksi, voidaan tehdä päätelmiä myrkyllisyyden tasosta.
Titaanidioksidilevyillä homeen kimppuun?
Claeris Oy:ta tilaisuudessa edustanut FL Katri Kaipainen kertoi yhtiönsä titaanidioksidipohjaisesta pinnoitetuotteesta, joka on tarkoitettu ilman puhdistukseen. Titaanidioksidipinta reagoi valoon, ja yhdessä ilman ja ilmankosteuden kanssa syntyy Kaipiaisen mukaan happiradikaaleja, jotka reagoivat ilman epäpuhtauksien kanssa hajottaen orgaaniset yhdisteet lopulta vakaiksi lopputuotteiksi.
Mikä neuvoksi homeongelmissa?
Professori Valtosen lääkkeet homeongelmiin olivat selkeät: Homesairauteen liittyvää tutkimusta pitäisi lisätä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi rakennuttaa puhtaita turva-asuntoja homesairaiden evakkoasunnoiksi. Perimmäinen ongelma on Valtosen mukaan rakentamisen huono laatutaso. Tähän vaikuttaminen on viime kädessä poliittinen kysymys.
Perussuomalaisten järjestämää tilaisuutta emännöi Ritva ”Kike” Elomaa, kommenttipuheenvuoron pitivät eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ja eduskunnan varapuheenmiesAnssi Joutsenlahti.
Esa Lilius (17 min 37 sek):
Risto Salin (15 min 1 sek):
Katri Kaipainen (4 min 27 sek):
Paneelikeskustelu (49 min 32 sek);
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Lääketiede Kike Sisäilma Kosteusvaurio Homesairaudet Homeongelmat Ritva Elomaa Anssi Joutsenlahti Jari Lindström
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lindström: Vakuutusoikeuden päätöksenteko erityistutkintaan

Vakuutuslääkärijärjestelmä uusiksi – hoitavan lääkärin ratkaisun tulisi olla sitova

Susi ja sekunda kannattaa vain grynderille: homeongelmat saatava kuriin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää