”Luvut ovat karmeita” – Halla-aho: laittomasti maassa olevien terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannuksia aliarvioidaan johdonmukaisesti

Jussi Halla-ahon mukaan laittomasti maassa olevien terveyspalveuiden kustannuksia on arvioitu pahasti alakanttiin. Halla-aho paheksuu THL:n pyrkimyksiä avata terveydenhuollon palvelut laittomasti maassa oleville, jopa laajempana kuin suomalaisille.

Laittomasti maassa olevien eli ”paperittomien” terveyspalveluiden laajentaminen alkoi vuonna 2014 julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista. Sen lähtökohtana oli avata suomalainen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kaikille, ohi valvovan viranomaisen.

THL:n lähtökohtana oli avata suomalainen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kaikille, ohi valvovan viranomaisen.

– THL peräänkuulutti laittomasti maassa oleville jopa laajempaa terveydenhuoltoa kuin EU-kansalaisille tai kantaväestölle, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho selvittää.

– Pyrkimys saatiin onnekkaasti katkeamaan eduskunnassa keväällä 2015. Paine terveydenhuollon laajentamiseen on kuitenkin edelleen kasvanut, ja on vain ajan kysymys, että asia on jälleen ylimmällä lainsäätäjällä.

– Helsinki on jo tehnyt vastuuttoman päätöksen laajentaa tarjontaa kattamaan kiireellisten lisäksi myös ns. ”välttämättömät” palvelut eli käytännössä rokotukset ja minkä tahansa todetun sairauden tai tilan edellyttämän hoidon. Vastaavia päätöksiä on tehty esimerkiksi Turussa ja Espoossa, Halla-aho lisää.

– Tällainen palveluiden lisääminen on vahingollista ja toimii houkuttimena niin turvapaikanhakijoille kuin yksinomaan hoitoon hakeutuville. Sekä hallituksen että Helsingin kaupungin esittämät arviot ilmiön kustannuksista ja muista seurauksista eivät ole realistisia, Halla-aho sanoo.

”Ilmaishoito on vetovoimatekijä maista, joissa hoidon saaminen ei ole mahdollista”

Helsinki on varannut tälle vuodelle 1,1 miljoonaa euroa kaikkiin palveluihin hätämajoitus mukaan lukien. Kaupungin esittämät arviot laittomien lukumääristä ovat selvästi alhaisemmat kuin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määristä voidaan päätellä. Houkuttelevuustekijää ei huomioida lainkaan.

– Jo aiemmin useat infektioyksiköiden lääkärit, kunnat, sairaanhoitopiirit ja jopa ministeriöt ovat esittäneet, että ilmaishoito on vetovoimatekijä maista, joissa hoidon saaminen ei ole mahdollista. Myös kustannuksista on oltu huolissaan.

– Luvut ovatkin karmeita. HIV:n hoito maksaa 20 000 euroa vuodessa koko eliniän ajan, C-hepatiitin hoito jopa 180 000 euroa henkilöä kohti. Tuberkuloosi, jota hoidetaan jo nyt tartuntalain nojalla, voi kustantaa vaikeimman eli XDR-muotonsa osalta jopa 450 000 euroa henkilöltä. Näitä tapauksia Suomessa on jo todettu, ja itärajan takana niitä on erittäin paljon. Sanommeko, että tervetuloa Suomeen maailman parhaan terveydenhuollon piiriin? Halla-aho kysyy.

– Laittomien palveluiden lisäämisessä on kyse moralistisesta politiikasta, jonka hintalappu tulee olemaan valtava, puhumattakaan muista ikävistä seurauksista, kuten väestömme lisääntyvästä altistumisesta tartuntataudeille ja muille turvallisuusuhille, Halla-aho toteaa.

Korjaus 6.4.2018 klo 16:23: Helsingin varaama summa on 1,1 miljoonaa, ei 700 000 eur.