

LEHTIKUVA
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maataloutta on voitava harjoittaa jatkossakin Suomessa
Eurooppalaista ruuantuotantoa sekä maatalouspolitiikkaa laitetaan paraikaa remonttiin Euroopan unionissa. Maatalouspolitiikan uudistus on meneillään, koska kuluva ohjelma- ja budjettikausi päättyy vuonna 2020.
Eduskunta käsittelee parhaillaan eri valiokunnissaan komission tiedonantoa sekä Euroopan unionin monivuotisia rahoituskehyksiä (2021-2027) tuleville vuosille. Euroopan komission esityksen mukaan maataloustukiin olisi tulossa noin viiden prosenttiyksikön leikkaus.
Suomeen kohdistumassa kovia leikkauksia
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että Euroopan unionin tuleviin rahoituskehyksiin sisältyy paljon negatiivisia asioita, joilla on suuri merkitys maamme maataloudelle sekä maaseudun kehittämiselle. Tällainen kehitys on selvää jatkumoa kaikille niille jo tehdyille toimenpiteille unionissa, mitkä heikentävät maatalouden toimijoiden asemaa merkittävästi.
Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä maatilojen kannattavuuden heikentämistä jälleen uusilla tukileikkauspäätöksillä.
– Liiallinen tukien leikkaus tässä tilanteessa etenkin maatalouteen ei ole hyväksyttävää, koska suhteellisesti laskettuna leikkaus Suomen osalta, jos se toteutuu nyt esitetyssä muodossa, on jo nyt yksi suurimmista. Tämän johdosta jatkossa tulee EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa huolehtia siitä, että ruoantuotanto on mahdollista kaikkialla EU:n alueella, sanoo kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
– Näin epävarmoina aikoina on erityisen tärkeää, että emme jää tuontiruoan varaan. Alkutuotantomme on jo lähtökohtaisesti epäedullisemmassa asemassa kuin useimmissa muissa EU-maissa. Tämä johtuu pohjoisesta sijainnistamme.
Tärkeä osa huoltovarmuutta
Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen mielestä uudesta toimeenpanomallista huolimatta on edelleen erittäin tärkeää säilyttää ohjelmassa myös se tavoite, että yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen tukijärjestelmää yksinkertaistetaan jatkossakin.
– Samaten meidän tulee huolehtia myös siitä, että maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset joustavoituvat. Myös nuoriin aktiiviviljelijöihin tulee panostaa jatkossa enemmän.
– Meidän tulee huolehtia ruoantuotannosta täällä Pohjolan perukoilla, jotta voimme varmistua elintarvikkeiden puhtaudesta. Samoin ruoka-alan toimintaedellytyksistä huolehtiminen on tärkeää, koska omalla tuotannollamme Suomessa pystymme vastaamaan parhaiten nykypäivän kansalaisten ja kuluttajien laatuvaatimuksiin ja odotuksiin turvallisesta ja lähellä tuotetusta kotimaisesta ruoasta. Tämä on myös tärkeä osa huoltovarmuuttamme, Hakkarainen muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Vihreiden tavoitteet katastrofaalisia Suomen taloudelle ja huoltovarmuudelle

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Ei vellihousuina EU-neuvottelupöytiin – ”Suomalaisen maataloustuotannon puolesta on taisteltava”

Maanviljelijät EU:n hampaissa brexitin aiheuttaman rahoitusaukon vuoksi

Meri: Tiloja lopetetaan, maanviljelijät ahdingossa – kotimainen ruuantuotanto loppuu, jos emme muuta toimintapojamme

Perussuomalaiset pettyivät hallituksen toimiin viljelijöitä kohtaan – ”Tekohengitystä”
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea

Rikolliset pyörittävät Ruotsissa jättibisneksiä – 352 miljardin kruunun liiketoimet uitettu osaksi laillista taloutta
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.

Suomeen syntyi uusi ”pankki”: Kelalta lainaa lääkkeisiin, pian ehkä muuhunkin
Kela myöntää pienituloisille lainaa lääkkeisiin, jos asiakkaan talous on vedetty niin tiukalle, että rohdot jäisivät muuten hankkimatta. Lääkekatto on samalla luoton enimmäismäärä. Kelassa mietitään myös muita mahdollisia lainoituksen kohteita.
















