

LEHTIKUVA
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maataloutta on voitava harjoittaa jatkossakin Suomessa
Eurooppalaista ruuantuotantoa sekä maatalouspolitiikkaa laitetaan paraikaa remonttiin Euroopan unionissa. Maatalouspolitiikan uudistus on meneillään, koska kuluva ohjelma- ja budjettikausi päättyy vuonna 2020.
Eduskunta käsittelee parhaillaan eri valiokunnissaan komission tiedonantoa sekä Euroopan unionin monivuotisia rahoituskehyksiä (2021-2027) tuleville vuosille. Euroopan komission esityksen mukaan maataloustukiin olisi tulossa noin viiden prosenttiyksikön leikkaus.
Suomeen kohdistumassa kovia leikkauksia
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että Euroopan unionin tuleviin rahoituskehyksiin sisältyy paljon negatiivisia asioita, joilla on suuri merkitys maamme maataloudelle sekä maaseudun kehittämiselle. Tällainen kehitys on selvää jatkumoa kaikille niille jo tehdyille toimenpiteille unionissa, mitkä heikentävät maatalouden toimijoiden asemaa merkittävästi.
Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä maatilojen kannattavuuden heikentämistä jälleen uusilla tukileikkauspäätöksillä.
– Liiallinen tukien leikkaus tässä tilanteessa etenkin maatalouteen ei ole hyväksyttävää, koska suhteellisesti laskettuna leikkaus Suomen osalta, jos se toteutuu nyt esitetyssä muodossa, on jo nyt yksi suurimmista. Tämän johdosta jatkossa tulee EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa huolehtia siitä, että ruoantuotanto on mahdollista kaikkialla EU:n alueella, sanoo kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
– Näin epävarmoina aikoina on erityisen tärkeää, että emme jää tuontiruoan varaan. Alkutuotantomme on jo lähtökohtaisesti epäedullisemmassa asemassa kuin useimmissa muissa EU-maissa. Tämä johtuu pohjoisesta sijainnistamme.
Tärkeä osa huoltovarmuutta
Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen mielestä uudesta toimeenpanomallista huolimatta on edelleen erittäin tärkeää säilyttää ohjelmassa myös se tavoite, että yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen tukijärjestelmää yksinkertaistetaan jatkossakin.
– Samaten meidän tulee huolehtia myös siitä, että maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset joustavoituvat. Myös nuoriin aktiiviviljelijöihin tulee panostaa jatkossa enemmän.
– Meidän tulee huolehtia ruoantuotannosta täällä Pohjolan perukoilla, jotta voimme varmistua elintarvikkeiden puhtaudesta. Samoin ruoka-alan toimintaedellytyksistä huolehtiminen on tärkeää, koska omalla tuotannollamme Suomessa pystymme vastaamaan parhaiten nykypäivän kansalaisten ja kuluttajien laatuvaatimuksiin ja odotuksiin turvallisesta ja lähellä tuotetusta kotimaisesta ruoasta. Tämä on myös tärkeä osa huoltovarmuuttamme, Hakkarainen muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Vihreiden tavoitteet katastrofaalisia Suomen taloudelle ja huoltovarmuudelle

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Ei vellihousuina EU-neuvottelupöytiin – ”Suomalaisen maataloustuotannon puolesta on taisteltava”

Maanviljelijät EU:n hampaissa brexitin aiheuttaman rahoitusaukon vuoksi

Meri: Tiloja lopetetaan, maanviljelijät ahdingossa – kotimainen ruuantuotanto loppuu, jos emme muuta toimintapojamme

Perussuomalaiset pettyivät hallituksen toimiin viljelijöitä kohtaan – ”Tekohengitystä”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















