Emmanuel Macron on saamassa ennusteen mukaan noin 65 prosenttia äänistä Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Vastaehdokas Marine Le Pen saisi siten 35 prosenttia äänistä. Le Pen on onnitellut Macronia vaalivoitosta. Äänestysaktiivisuus jää hyvin alhaiseksi. Vain 65 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään. Vuoden 2012 vaaleissa äänestysaktiivisuus oli 72 prosentissa.

Äänestysaktiivisuuden alhaisuuteen saattoi vaikuttaa se, ettei toiselle kierrokselle yltänyt perinteisen valtapuolueen ehdokasta. Sosialistien mahalaskun jälkeen puolue on vaarassa hajota kahtia, koska laitavasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon rohmusi liki 20 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä kaksi viikkoa sitten. Hänen kannattajiensa arveltiin jättävän toisen kierroksen kokonaan väliin.

Hyvin erilaiset ehdokkaat

Macron ja Le Pen ovat oikeastaan yhtä mieltä vain yhdessä asiassa: Ranskan ja koko EU:n tulee uudistua. Macron on ehdottanut euroalueelle omaa talousministeriötä ja verotusoikeutta. Le Pen purkaisi mielummin Ranskan eurojäsenyyden. Macronin linja turvallisuuspolitiikassa on maltillinen, kun taas Le Pen sulkisi rajat ja karkottaisi islamistiterroristit.

Vastakkaiset kannat tarkoittavat samalla myös sitä, että äänestystulos jakoi Ranskan syvältä kahtia. Le Penin saama äänimäärä on puolueen kaikkien aikojen ennätys.

Macronin haasteena saada myötämielinen parlamentti

Kesäkuussa Ranskassa käydään parlamenttivaalit, joissa parlamentin alahuoneen kaikki 577 paikkaa ovat jaossa. Macronin Eteenpäin-liike ei vielä edes puolue ja on vasta noin vuoden ikäinen liike. Macronin suurin haaste on nyt saada hänelle myötämielinen parlamentti ja hallitus. Hän voi joutua nimeämään pääministeriksi hänelle itselleen hankalan henkilön. Macronilla ei ole liikkeensä nuoren iän vuoksi ainoatakaan kansanedustajaa. Tällä on vaikutuksia myös tulevan vaalikampanjan rahoitukseen. Ranskassa puolueen menestys aiemmissa vaaleissa tuo puoluetukea.

Macron on myös asettanut tiukkoja ehtoja ehdokkailleen tulevissa parlamenttivaaleissa. Hän on luvannut asettaa puolet kokemattomia ehdokkaita. Puolet ehdokkaista tulisi olla naisia. Ehdokkailla ei saa olla siteitä muihin puolueisiin. Ehdokkailla tulee olla myös erilaisia etnisiä taustoja.

Macronilla on mahdollisuudet saada uudistusmielinen parlamentti. Macronin uudistusaikeet koskevat myös euromaita. Esimerkiksi Saksa ja Suomi ovat vastustaneet euromaiden verotusoikeuden keskittämistä.

Henri Alakylä