Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti kirjallisen kysymyksen Suomen kannasta ja toimista EU:n komission direktiiviehdotukseen rakennusten energiatehokkuudesta. Lähes joka seitsemäs talonomistaja on joutumassa poikkeuksellisella tavalla energiaremonttilaskun maksajaksi Suomessa.

Helsingin Uutiset kertoi alkuvuodesta, että EU:n komissio on vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia remontteja. Ehdotus vaatisi toteutuessaan sadoiltatuhansilta suomalaisilta toimia.

Uutisoinnin mukaan Omakotiliitto pelkää, että merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU:n komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu.

Omakotiliitossa ollaan syystä huolissaan

Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Nykyiset energiatodistusluokitukset voidaan heittää roskakoriin, ja heikoin 15 prosenttia rakennuskannasta iskettäisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. G-luokasta olisi komission ehdotuksen mukaan pakko ponnistaa ylös määräaikaan mennessä. Uusi tehokkuusluokittelu vaikuttaisi asunnonomistajiin ja sitä kautta myös vuokralaistenkin tilanteeseen.

Helsingin Uutisille aihetta kommentoinut Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen on huolissaan asiasta. Oma asunto on noin 350 000 suomalaisella, jotka kuuluvat kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Tuloluokat on jaettu kymmeneen osaan. Keräsen mukaan EU:n komission ehdotus pakollisista investoinneista energiatehokkuuden parantamiseksi olisi todennäköisesti erityisen vaativa alimpiin tuloluokkiin kuuluville. Hän on huolissaan mahdollisesti aiheutuvista yksityistaloudellisista haitoista.

Kuntaliiton energia-asiantuntija vierastaa vaatimuksia

Myös Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoi joulun alla Kuntalehdessä näkemyksiään ehdotetusta direktiivistä. Hän pitää sinänsä hyvänä, että energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Peltola kuitenkin hieman vierastaa kategorisia päätöksiä, joilla kaikki jäsenmaat laitetaan tekemään saman sapluunan mukaan toimenpiteitä, vaikka lähtökohdat ovat erilaiset.

Kuntaliiton linjauksen mukaan EU:n rooliin sopisi parhaiten tavoitteiden asettaminen ja niihin liittyvät tukitoimet sekä toteutumisen seuranta ja arviointi. Peltola korostaa, että kustannustehokkaiden ja teknologianeutraalien keinojen valinta pitäisi jättää jäsenmaille.

Mäenpää vaatii hallitukselta vastauksia

Kansanedustaja Juha Mäenpään mielestä esitetyt huolet ovat sen verran painavia, että hän päätyi kysymään kirjallisesti:

– Ottaako hallitus tosissaan Omakotiliiton huolet rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista erityisesti alimmissa tuloluokissa ja haja-asutusalueilla ja aikooko Suomen hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille?

SUOMEN UUTISET