Urakoitsijajärjestö: “Hallitus tekee energia-alalla piperryspolitiikkaa, josta puuttuu ymmärrys kokonaiskuvasta”

Marinin hallitusohjelmassa on tavoitteena luopua fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä 10 vuoden aikana. Nykyaikaisin ja ympäristöystävällisin tapa tähän olisi panostaa markkinoilla olevan uusiutuvan lämmitysöljyn käytön yleistymiseen, mutta hallituksen koko fokus on öljylämmitysteknologiasta eroon pyrkimisessä, harmittelee urakoitsijajärjestö Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Suomen hallitus tulkitsee omaa hallitusohjelmaansa epätarkasti. Lämmitysenergian osalta koko panostus on öljylämmittämisen lopettamisessa, vaikka hallitusohjelma linjaa tavoitteeksi fossiilisesta öljystä luopumisen.

– Hallituksen toiminta öljylämmittämisen suhteen on piperryspolitiikkaa, josta puuttuu näkemys ja ymmärrys kokonaiskuvasta. Tässä tuntuu nyt olevan tärkeintä se, että heidän toimintansa näyttäisi vihreältä ja vastuulliselta. Ei se, mikä olisi eniten eduksi suomalaisille ja ympäristölle, Lämmitysenergia Yhdistyksen erityisasiantuntija Eero Otronen toteaa.

Hallitusohjelman fokus ei suojele ympäristöä

Hallitusohjelmassa lukee: ”Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. — Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla”.

– Fossiilisen öljyn kuluttajakäytöstä luopuminen on oikein terve ja nykyaikainen tavoite. Se on myös aivan mahdollinen toteuttaa, sillä markkinoilla on jo 100-prosenttisesti uusiutuvaa lämmitysöljyä, joka toimii täysin vastaavasti kuin fossiilinen polttoöljy. Mutta hallituksen fokus ei ole polttoaineessa, vaan koko öljylämmitysteknologiasta eroon pyrkimisessä. Se ei ole ympäristön suojelemista, vaan sekä lompakkoa että ympäristöä kuormittavien kalliiden remonttien edistämistä, Otronen sanoo yhdistyksen tiedotteessa.

Marginaalinen ryhmä ja huonosti kohdennettu

Lämmitysmuodonvaihdosremontti maksaa öljylämmitteisessä omakotitalossa 10 000–20 000 euroa. Avustusta lämmitysmuodonvaihdosremontteihin saa enintään 4 000 euroa. Enemmistö nykyisistä öljylämmittäjistä on eläkeiässä. 31 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja 42 prosenttia yli 70-vuotiaita. Iso osa heistä asuu haja-asutusalueella keskimääräistä suomalaista taloa vanhemmassa talossa.

– Ei tämä ole vanhassa talossa asuvalle ikäihmiselle suunnattu avustus. Tuollaista avustusta hakevat ensimmäisinä he, jotka olisivat tehneet vastaavan remontin muutoinkin, ja sitten he, joilla ei ole taloudellista estettä remontille. Se on toki iloinen asia, että valtio tukee verovaroin öljylämmittäjiä heidän remonteissaan. Mutta kysymyksiä nousee hallituksen rahankäytöstä ja sen epäsuhdasta tavoitteen sekä käytännön suhteen, Otronen kommentoi.

Öljylämmitys on ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä noin 130 000 suomalaiskodissa. Osuus Suomen kaikista asuntokunnista on noin 4,7 prosenttia. Öljylämmittäjien osuus suomalaisista on marginaalinen, lukumäärä on pienentynyt vuosikausia, ja pienentymistahti vain kiihtyy vapaa- ja markkinaehtoisestikin. Nykyvauhdilla viimeinen öljykattila sammuu vuonna 2045.

Hallituksen arvio meni jo metsään

Ympäristöministeriö kertoi helmikuun lopussa, että lämmitysmuodonvaihdosremontteihin viime vuodelle budjetoitu 28 miljoonaa euroa jaettiin kokonaan. Hallitus oli arvioinut summan riittävän 10 000 asunnon lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen. Todellisuudessa 28 miljoonaa euroa riittää noin 7 000 asunnolle.

– Hienoa, että öljylämmittäjät ovat tarttuneet mahdollisuuteen, mutta se ei ole myönteistä, että hallituksen arvio on noin kaukana realismista. Käytännössä hallitus ja ympäristöministeriö ovat haihatelleet siitä, millaisiin lämmitysmuodonvaihdosremontteihin suomalaiset todennäköisimmin päätyvät ja mitä ne maksavat.