

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mäenpää EU:n ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta: Toisen aarre saattaa virkamiehen silmissä olla romu
Kansanedustaja Juha Mäenpää on hiljattain jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetuksen vaikutuksista omaisuudensuojaan. Mäenpää suhtautuu kriittisesti unionin pyrkimykseen puuttua suomalaisten omaisuudensuojaan.
EU haluaa tehostaa romuautojen kierrätystä. Vuoden alussa uutisoitiin Euroopan unionin uudesta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Käytetyn auton myyjän pitäisi jatkossa todistaa, ettei kyseessä ole romuauto. Jos auto todettaisiin romuksi, se pitäisi toimittaa viralliseen kierrätykseen.
EU:n mukaan ongelmana ovat kierrätyksen ulkopuolelle jäävät autot, ja EU esittääkin niiden tavoittamiseksi erilaisten tarkastusten lisäämistä ja jopa romuajoneuvojen seurantaa kaikkialla EU:ssa. Asetuksen rikkojille EU haluaa sakkoja.
Autoilla sekä rahallista että tunnearvoa
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoo kirjallisessa kysymyksessään, kuinka Suomessa on autoharrastajia, joilla on säilössä harrasteautoja: osa on rekisteröityjä, osa rekisteristä poistettuja ja osa ulkomailta ostettuja, joita ei ole vielä edes rekisteröity Suomeen. Näistä harrasteautoista osa on entisöintikohteita ja osa on hankittu varaosa-autoiksi. Hän muistuttaa, että joillakin autoilla on tunnearvoa esimerkiksi perintönä suvulta, ja toisilla taas on rahallista arvoa huomattavasti.
– Tunnearvoa kun ei voi rahallisesti mitata, saattaa toisen ”aarre” olla virkamiehen silmissä romu, Mäenpää huomauttaa.
Nuorillekin hyvä harrastus
Mäenpää kertoo ostaneensa itse viime syksynä ”ladosta romujen alta” auton, joka oli seisonut 25 vuotta mutta oli lähes ruosteeton.
– Olen kunnostanut autoa itselleni harrasteautoksi. Tällainen auton kunnostaminen on hyvää vastapainoa omalle työlle, ja siinä ”hermo lepää”. Samassa pihapiirissä oli myös toinen vanha auto, joka on ollut noin 20 vuotta katsastamatta ja täyttänee kaikki romuauton kriteerit, mutta samanlaisia autoja oli Yhdysvalloissa myynnissä ja hinnat vaihtelivat 100 000—130 000 dollarin välillä, Mäenpää kertoo.
Kansanedustajan mukaan Suomessa on lukuisia varakkaita ihmisiä, jotka ovat sijoittaneet myös arvoautoihin, mutta lisäksi tavallisia ihmisiä, jotka ovat säilyttäneet autoja kiinnostuksesta, nuoruuden ihanteista, tunnearvon takia sekä myös arvon nousun toivossa.
– Autojen kunnostaminen on myös nuorille hyvä harrastus, joka pitää monet poissa pahanteosta kuten monet muutkin harrastukset. Kyseistä harrastusta ja asetusta voisi verrata filateliaan siten, että tulisi EU-asetus, joka määräisi, että kaikki vanhat ja käytetyt postimerkit pitäisi työntää paperisilppuriin, Mäenpää vertaa.
Sääntely ei saa haitata harrastustoimintaa
Liikenne- ja viestintävaliokunta nosti yksimielisessä lausunnossaan esiin huolia asetuksen kielteisistä vaikutuksista vanhojen ja historiallisten ajoneuvojen harrastustoiminnan jatkumiselle ja ajoneuvokulttuuriperinnön säilymiselle.
– Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että asetusehdotuksen sääntely ei haittaa nykyistä monipuolista vanhoihin ja historiallisiin ajoneuvoihin liittyvää harrastus-, kilpailu- tai liiketoimintaa.
Lausunnossa muistutettiin, että vanhoilla ajoneuvoilla voi olla merkittävää historiallista, kulttuurillista, harrastuksellista, urheilullista tai erilaiseen liiketoimintaan liittyvää arvoa, vaikkei näitä ajoneuvoja olisikaan rekisteröity museoajoneuvoiksi.
Omaisuudensuoja on perus- ja ihmisoikeus
Mäenpää huomauttaa, että omaisuudensuoja on turvattu sekä kansallisella lainsäädännöllä että kansainvälisillä sopimuksilla. Ehdotettu EU-asetus herättää hänen mukaansa kysymyksen sen yhteensopivuudesta yksityisen omistusoikeuden ja omaisuudensuojan kanssa.
– Omaisuudensuoja on perus- ja ihmisoikeus. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan taas on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Esityksiin tähän oikeuteen kajoamisesta tai sen rajaamisesta ei tule suhtautua välinpitämättömästi, Mäenpää linjaa.
– Miten Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetus vaikuttaa omaisuudensuojaan tai toisinpäin, miten Suomen perustuslain omaisuudensuoja vaikuttaa Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetukseen ja miten tämä perusoikeus turvataan, mikäli asetus tulee joskus voimaan? hän lopuksi kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- autoharrastajat romuautot ajoneuvojen kiertotalousasetus EU-sääntely omaisuudensuoja omistusoikeus harrastustoiminta liikenne- ja viestintävaliokunta Kierrätys kirjallinen kysymys perusoikeudet Euroopan unioni Juha Mäenpää Ihmisoikeudet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turkistarhausta puolustava Mäenpää uskoo, että tarhauksen kieltämisellä olisi vakavia vaikutuksia koko Pohjanmaan alueelle

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”

VTT Koskenkylä: EU:n keskityttävä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen

Lunastuslain korvausperusteisiin ehdotetaan muutoksia – pitkään valmisteltu uudistus saatiin lausuntokierrokselle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää