Ruutikankaan ampuma-alue keskustan poliittisena pelinappulana – todellisuudessa Ruutikangas on perussuomalaisten ja pienpuolueiden yhteinen onnistunut voimannäyttö

Sähköautot nousevat kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen mukaan onnettomuustilastojen kärkeen

Kevät 2024 oli Suomen maahanmuuttopolitiikalle historiallinen käännekohta – Peltokangas: “Tänä syksynä on tiedossa jälleen monia uusia hallituksen esityksiä maahanmuuttopolitiikan remontoimiseksi”

Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta

Koululaiset katoavat yksityiskouluista mutta tuet jäävät – hyvinvointiyhteiskunnan hunajapurkissa on monta reikää

Perussuomalainen Nuoriso: Alhainen syntyvyys uhkaa suomalaisten tulevaisuutta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

liikenne- ja viestintävaliokunta

Kansanedustaja Juha Mäenpää on hiljattain jättänyt eduskunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_193+2024.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetuksen vaikutuksista omaisuudensuojaan. Mäenpää suhtautuu kriittisesti unionin pyrkimykseen puuttua suomalaisten omaisuudensuojaan.

EU haluaa tehostaa romuautojen kierrätystä. Vuoden alussa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/691182b9-ca69-420b-83f3-b82265e5630a">uutisoitiin</a> Euroopan unionin uudesta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Käytetyn auton myyjän pitäisi jatkossa todistaa, ettei kyseessä ole romuauto. Jos auto todettaisiin romuksi, se pitäisi toimittaa viralliseen kierrätykseen.
EU:n mukaan ongelmana ovat kierrätyksen ulkopuolelle jäävät autot, ja EU esittääkin niiden tavoittamiseksi erilaisten tarkastusten lisäämistä ja jopa romuajoneuvojen seurantaa kaikkialla EU:ssa. Asetuksen rikkojille EU haluaa sakkoja.
Autoilla sekä rahallista että tunnearvoa
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoo kirjallisessa kysymyksessään, kuinka Suomessa on autoharrastajia, joilla on säilössä harrasteautoja: osa on rekisteröityjä, osa rekisteristä poistettuja ja osa ulkomailta ostettuja, joita ei ole vielä edes rekisteröity Suomeen. Näistä harrasteautoista osa on entisöintikohteita ja osa on hankittu varaosa-autoiksi. Hän muistuttaa, että joillakin autoilla on tunnearvoa esimerkiksi perintönä suvulta, ja toisilla taas on rahallista arvoa huomattavasti.
&#8211; Tunnearvoa kun ei voi rahallisesti mitata, saattaa toisen &#8220;aarre&#8221; olla virkamiehen silmissä romu, Mäenpää huomauttaa.
Nuorillekin hyvä harrastus
Mäenpää kertoo ostaneensa itse viime syksynä ”ladosta romujen alta” auton, joka oli seisonut 25 vuotta mutta oli lähes ruosteeton.
&#8211; Olen kunnostanut autoa itselleni harrasteautoksi. Tällainen auton kunnostaminen on hyvää vastapainoa omalle työlle, ja siinä &#8220;hermo lepää&#8221;. Samassa pihapiirissä oli myös toinen vanha auto, joka on ollut noin 20 vuotta katsastamatta ja täyttänee kaikki romuauton kriteerit, mutta samanlaisia autoja oli Yhdysvalloissa myynnissä ja hinnat vaihtelivat 100 000—130 000 dollarin välillä, Mäenpää kertoo.
Kansanedustajan mukaan Suomessa on lukuisia varakkaita ihmisiä, jotka ovat sijoittaneet myös arvoautoihin, mutta lisäksi tavallisia ihmisiä, jotka ovat säilyttäneet autoja kiinnostuksesta, nuoruuden ihanteista, tunnearvon takia sekä myös arvon nousun toivossa.
&#8211; Autojen kunnostaminen on myös nuorille hyvä harrastus, joka pitää monet poissa pahanteosta kuten monet muutkin harrastukset. Kyseistä harrastusta ja asetusta voisi verrata filateliaan siten, että tulisi EU-asetus, joka määräisi, että kaikki vanhat ja käytetyt postimerkit pitäisi työntää paperisilppuriin, Mäenpää vertaa.
Sääntely ei saa haitata harrastustoimintaa
Liikenne- ja viestintävaliokunta nosti yksimielisessä lausunnossaan esiin huolia asetuksen kielteisistä vaikutuksista vanhojen ja historiallisten ajoneuvojen harrastustoiminnan jatkumiselle ja ajoneuvokulttuuriperinnön säilymiselle.
&#8211; Valiokunta pitää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LiVL_1+2024.aspx">erittäin tärkeänä</a>, että asetusehdotuksen sääntely ei haittaa nykyistä monipuolista vanhoihin ja historiallisiin ajoneuvoihin liittyvää harrastus-, kilpailu- tai liiketoimintaa.
Lausunnossa muistutettiin, että vanhoilla ajoneuvoilla voi olla merkittävää historiallista, kulttuurillista, harrastuksellista, urheilullista tai erilaiseen liiketoimintaan liittyvää arvoa, vaikkei näitä ajoneuvoja olisikaan rekisteröity museoajoneuvoiksi.
Omaisuudensuoja on perus- ja ihmisoikeus
Mäenpää huomauttaa, että omaisuudensuoja on turvattu sekä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731">kansallisella lainsäädännöllä</a> että <a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/">kansainvälisillä sopimuksilla</a>. Ehdotettu EU-asetus herättää hänen mukaansa kysymyksen sen yhteensopivuudesta yksityisen omistusoikeuden ja omaisuudensuojan kanssa.
&#8211; Omaisuudensuoja on perus- ja ihmisoikeus. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan taas on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Esityksiin tähän oikeuteen kajoamisesta tai sen rajaamisesta ei tule suhtautua välinpitämättömästi, Mäenpää linjaa.
&#8211; Miten Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetus vaikuttaa omaisuudensuojaan tai toisinpäin, miten Suomen perustuslain omaisuudensuoja vaikuttaa Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetukseen ja miten tämä perusoikeus turvataan, mikäli asetus tulee joskus voimaan? hän lopuksi kysyy.
&nbsp;

Mäenpää EU:n ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta: Toisen aarre saattaa virkamiehen silmissä olla romu

Perussuomalaisten kansanedustajat liikenne- ja viestintävaliokunnassa ovat jättäneet hallituksen esitykseen eriävän mielipiteen. Tällä kertaa jyrkkä näkemysero hallituksen ja suurimman oppositiopuolueen välillä koskee polttoaineen jakeluvelvoitetta.

– On valitettavaa, että hallitus jatkaa autoilun kulujen nostamista milloin mitenkin naamioituna, kuten jakeluvelvoitteen tapauksessa ilmenee, kansanedustaja Sheikki Laakso harmittelee.
Hallitus on pyrkinyt keräämään irtopisteitä alleviivaamalla jakeluvelvoitteen alentamista ja siitä seuraavaa hinnan laskua kuluvalle vuodelle – siis sopivasti juuri ennen vaaleja.
– Sen hallituspuolueet ovat kuitenkin unohtaneet kansalle kertoa, että heti vaalivuoden jälkeen pieni velvoitteen alenema otetaan takaisin nostamalla jakeluvelvoite moninkertaiseksi, valiokunnan juuri käsittelemän hallituksen esityksen mukaisesti, valiokuntavastaava Laakso jatkaa.
Jakeluvelvoite yli kolminkertaiseksi
Hallituksen esitys korottaa jakeluvelvoitteen yli kolminkertaiseksi nykyiseen nähden ja lähes kaksinkertaiseksi alennusta edeltäneeseen verrattuna.
– Vuoden 2024 korotus yksin nostaa polttoaineen hintoja kymmenillä senteillä litralta, kansanedustaja Petri Huru toteaa.
– Seuraava korotus vuodelle 2030 nostaisi jakeluvelvoitteen jo 34 prosenttiin. Tällä hetkellä hallituksen tarjoamalla ”alennuksella” velvoite on 12 prosenttia, Huru huomauttaa.
Autoilijaa piinaava piilovero
Perussuomalaiset kansanedustajat vaativat jakeluvelvoitteen poistoa kokonaisuudessaan ja kritisoivat hallituksen toiminnan läpinäkymättömyyttä.
– Hallituksen polttoainepolitiikka on hyvin harhaanjohtavaa. Polttoaineen hinnankorotukset ovat todellinen autoilijaa piinaava piilovero, linjaa kansanedustaja Jouni Kotiaho.
– Vaatimamme jakeluvelvoitteen poisto johtaisi välittömästi polttoaineiden hintojen laskuun ja nostaisi kuljetusalan kilpailukykyä sekä jättäisi enemmän rahaa jokaisen suomalaisen kukkaroon, Kotiaho huomauttaa.
Hallitus ehkä kääntymässä ammattidieselin kannalle
Ammattidieselin osalta hallituksen kanta saattaa vielä kääntyä perussuomalaisten esittämään suuntaan.
– Näyttäisi siltä, että hallitus olisi kääntymässä ajamamme ammattidieselin kannalle. Ammattidieselin käyttöönotolla mahdollistetaan myös vinjettimaksun ottaminen käyttöön. Vinjettimaksun myötä myös ulkomaiset rekat saadaan maksamaan suomalaisten teiden käytöstä, kansanedustaja Laakso päättää.
&nbsp;

Hallitus nostamassa polttoaineen hintaa kymmenillä senteillä – perussuomalaisilta jyrkkä vastustus röyhkeille hinnankorotuksille

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat ovat jättäneet eriävän mielipiteensä valtion talousarviosta. Näin heikossa taloustilanteessa, jossa valtion talouden nähdään pysyvän alijäämäisenä tulevinakin vuosina, on perussuomalaisten mielestä väärin ohittaa suomalaisten etu ilmastoideologian nimissä.

Hallitus on jatkamassa kiivasta ilmastopolitiikkaansa, jossa rahaa riittää vihreisiin hankkeisiin samalla kun kansalaisten arkiset menot jatkavat kasvuaan.
– Toisin kuin hallituspuolueilla, perussuomalaisen politiikan lähtökohtana on aina suomalaisten kansallinen etu, kansanedustaja ja perussuomalaisten liikenne- ja viestintävaliokunnan valiokuntavastaava Sheikki Laakso toteaa.
– Valitettavasti hallituksella ei ole minkäänlaista kiinnostusta hellittää ilmastoideologiastaan, vaikka merkittävä osa suomalaisista on taloudellisesti hyvin tiukoilla. Tämä näkyy selvästi myös valtion liikennebudjetin arvovalinnoissa.
Väylämaksu rasitteena kotimaisille yrityksille
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena sitä, että lähes kaikissa talousarvion toimenpiteissä ilmastovaikutukset määrittävät päätösten suunnan. Taustalla on hallituksen vaatimus Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
– Kärsijöinä ovat suomalaiset ja suomalainen elinkeinoelämä, jolle hallitus aiheuttaa suoranaista kilpailukykyhaittaa, kansanedustaja Jouni Kotiaho lataa.
Kilpailukyvyn alentumaa lievittämään valiokuntaryhmä ehdottaa väylämaksujen poistoa kokonaisuudessaan.
– Tämä ei täysin ratkaisisi kilpailukykyongelmaa, mutta se parantaisi kotimaisten yritysten asemaa kovassa kilpailuasetelmassa, erityisesti merenkulussa, Kotiaho jatkaa.
Niin korkea sähkön hinta kuin polttoaineverot ja niiden korotuksetkin ovat huomattava rasite yritysten taloudelle.
– Juuri tähän väylämaksun poisto toisi merkittävää helpotusta, Kotiaho jatkaa.
Hallitus hyväksyy väyläverkoston rapautumisen
Suomen tiestön korjausvelka on eri asiantuntijatahojen ennusteiden mukaan kasvamassa tulevina vuosina entisestään. Korjausvelka alkaisi pienentyä, mikäli sovitut euromääräiset tasokorotukset tehtäisiin väylänpidon rahoitukseen liikenteen parlamentaarisen ohjausryhmän esityksen mukaisesti.
– Tähän hallitus ei kuitenkaan ole ryhtymässä, kansanedustaja Petri Huru harmittelee.
– Seuraavan eduskunnan tulisikin mielestämme sitoutua pitkäjänteiseen liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen aina metsätieverkostoa myöten.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on ajanut myös monen asiantuntijatahon kannattamaan ammattidieselin käyttöönottoa.
– Näyttää siltä, että ammattidiesel on viimein päätymässä valiokunnan asiakirjoihin, Laakso toteaa tyytyväisenä.
– Valitettavasti hallitus kuitenkin nostaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta tulevina vuosina. Meidän linjamme on, että se tulisi poistaa kokonaan, Laakso sanoo.
&nbsp;

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset vaativat muutoksia valtion talousarvioon: Hallitus arvostaa ilmastonmuutoksen suomalaisten hyvinvoinnin edelle

Liikenne- ja viestintävaliokunta on yksimielisessä mietinnössään hyväksynyt valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteet, tavoitteet ja todennut eri liikennemuotojen tarpeet. Valtiovarainvaliokunnan lausunnon pohjalta se on ottanut kantaa rahoitukseen. Lisäksi mietintö sisältää suunnitelman sisältöön liittyviä muita näkökohtia. 


Perussuomalaisten eduskuntaryhmä korostaa suunnitelman perusperiaatteita, jotka ovat pitkäjänteinen sitoutuminen suunnitelmaan ja sen toteuttamiseksi tarvittavaan rahoitukseen.
&#8211; Pitkäjänteisyys ja sitoutuminen toteutuvat 12-vuotisen suunnitelman parlamentaarisella ja vaalikausittaisella laatimisella. Valiokunnan ehdottama tärkeä lausuma velvoittaa hallitusta ottamaan tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmiin ja talousarvioihin.
&#8211; Korostamme erityisesti saavutettavuutta ja tehokkuutta. Ne ovat Suomen viennille ja ulkomaisille yhteyksille tärkeitä. Kotimaan eri osien saavutettavuuden parantaminen on edellytys koko laajan maan elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumiskelpoisuuden turvaamiselle. Kaikkien fyysisten liikennemuotojen ja tietoliikenneyhteyksien merkitys korostuu, sanoi eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Toimi Kankaanniemi.
Rahoitus poukkoilevaa ja riittämätöntä
Liikenteen rahoitus on ollut vuosikymmeniä suunnittelematonta. Tämä on johtanut tehottomuuteen, mikä on hidastanut talouskasvua ja alueiden kehitystä. Jos suunnitelmallisuus onnistuu, tehty parlamentaarinen työ ja valiokuntakäsittely eivät ole olleet turhia.
Yhteisrahoitusmalli on saanut runsaasti kritiikkiä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että valiokunta esittää asiasta selkeää lausumaa, jolla varmistetaan, että valtio ei siirrä rahoitusvastuuta kunnille nykyistä enempää.
&#8211; Maantieverkon perusväylänpidon rahoitustaso on vaihdellut vuosittain kohtuuttomasti. Valitettavasti Sanna Marinin hallituksen suunnitelmassa on vuosien 2023 ja 2024 kohdalla kuoppa. Suunnitelma menettää pohjaansa, jos perusväylänpito edelleen heikkenee. Näin ei saa tapahtua.
Yksityisautoilun edellytyksiä ei saa heikentää
Hallitus painottaa joukkoliikennettä sekä kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämistä.
&#8211; Edellytämme, että tämä ei heikennä yksityisauton käytön edellytyksiä eikä kasvata liikkumisen kustannuksia.
&#8211; Yhdymme valtiovarainvaliokunnan lausuntoon siitä, että Suomessa tarvitaan ratojen ohella kattava, hyväkuntoinen ja jatkuvasti kehittyvä maantieverkko. Suunnitelmassa tieverkon rahoitus on jäämässä vaatimattomaksi tarpeisiin ja korjausvelkaan nähden. Seuraavaa valtakunnallista suunnitelmaa laadittaessa rahoitukseen ja sen jakautumiseen on paneuduttava huolellisesti. Silloin on arvioitava myös suuria ratahankkeita, Kankaanniemi huomautti.
Suomi on EU:n nettomaksaja ja maksuosuus on yhä kasvussa.
&#8211; Siksikin on tärkeää, että liikennehankkeet, myös maantiehankkeet, suunnitellaan niin, että varmistamme rahoituksen Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä. Suunnitelmien ja järjestelmän puutteet eivät saa olla esteenä. Tähän valiokunta kiinnittää aiheellisesti vakavaa huomiota.
Liikenneverkko on valtava kokonaisuus
Valtion liikenneverkko on kokonaisuus, jonka kaikkien osien toimivuus ja turvallisuus on välttämätöntä yksityisteistä valtateihin, meri- ja vesiliikenteestä lentoliikenteeseen, ratoihin ja tietoliikenteeseen.
&#8211; Sähköisen lentoliikenteen hyödyntämistä tulee seurata ja edistää. Se voi ratkaista kotimaan lentojen puutteita. Tästä valiokunta ehdottaa tärkeää lausumaa.
&#8211; Valiokunta kiinnittää huomiota suunnitelman vähäiseen teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Digitalisaation osana esimerkiksi tekoäly, lohkoketjut ja 5G on syytä ottaa perusteellisen tarkastelun ja rahoituksen kohteiksi. Näiden hyödyntämisessä Suomen tulee tavoitella maailman kärkeä, Kankaanniemi sanoi.
Hyvä saavutettavuus vähentää myös eriarvoisuutta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä yhtyy huoleen ikääntyvän väestön ja muiden erityisryhmien liikkumistarpeiden huomioon ottamisesta. Iän ja asuinpaikan luomaa eriarvoistumista tulee vähentää. Etätyön lisääntyessä tietoliikenneyhteydet tulee turvata.
&#8211; Suunnitelman toteuttamisohjelma jää Väyläviraston tehtäväksi. Sitä laadittaessa on kuultava mm. elinkeinoelämää ja alueita. Tärkeää on turvata eduskunnan riittävät vaikutusmahdollisuudet liikennepolitiikan toteutuksessa, Kankaanniemi painotti.
&#8211; Lopuksi lainaan edustaja Sheikki Laaksoa, joka lähetekeskustelussa kiteytti, että &#8220;liikennejärjestelmän on palveltava niin Pihtiputaan mummoa, Kouvolan lakritsin tekijää kuin Kemin tulevaa valtavaa biotuotetehdasta&#8221;. Tosi on!

Perussuomalaiset: Kevyen- ja joukkoliikenteen edistäminen ei saa olla muilta pois – liikkumisen kustannuksia ei saa kasvattaa

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys koskien lakia, jolla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Laki koskisi julkisina hankintoina ostettuja ajoneuvoja ja palveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia.

Elokuussa voimaan tuleva laki liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi lainsäädäntö pyrkii edistämään vähä- ja &#8220;nolla&#8221;-päästöisten ajoneuvojen hankintaa.
Tänään esitystä käytiin läpi liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja perussuomalaisten valiokuntaryhmä jätti oman vastalauseensa, jotta laki hylättäisiin. Esitys kurittaa perussuomalaisten mukaan yrittäjiä rankalla kädellä. Istuvan vihervasemmistohallituksen toiminta on ollut vailla johdonmukaisuutta.
Vähimmäisvaatimukset hylättävä
Esityksessä vähimmäisvaatimukset, joita perussuomalaiset esittivät hylättäväksi, on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan: henkilö- ja pakettiautot, kuorma-autot sekä linja-autot. Lisäksi vaatimukset on jaoteltu kahdelle hankinta-ajanjaksolle: 2.8.2021-2025 ja 2026-2030.
Vaatimukset koskisivat julkisen sektorin, kuten valtion virastojen ja liikelaitosten sekä kuntien, ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja. Näitä vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla tai hankkii tiettyjä liikennepalveluhankintoja. Direktiivi koskee ainoastaan uusia hankintoja.
Autokantaa ei pidä uudistaa hinnalla millä hyvänsä
&#8211; Sinänsä näemme hyvänä, että Suomen autokantaa uudistetaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Korostamme kuitenkin, että uudistusta ei tule tehdä hinnalla millä hyvänsä eikä etenkään niin, että kansalaisten liikkumiskustannukset nousevat huomattavasti nykyisestä, sanoo valiokuntavastaava, kansanedustaja Sheikki Laakso.
&#8211; Toisaalta paheksumme sitä, että edelleen istuva vihervasemmistohallitus vaatii unionin direktiiviä tiukempaa tulkintaa, jatkaa Laakso.
&#8211; Mielestämme tulee huomioida sekin, että vaihtoehtoisten käyttövoimien hankintakustannukset ovat tällä hetkellä selvästi perinteisiä polttomoottoriautoja kalliimpia ja autojen lataaminen haasteellista etenkin ammattiliikenteessä, Laakso huomauttaa.
Vaatimukset vaikeuttavat alan yrittäjien toimintaa
Hallituksen esityksessä myös todetaan, että ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuus taksikäytössä olevista ajoneuvoista on kokonaisuudessaan tällä hetkellä alle yhden prosentin.
&#8211; On selvää, että henkilöautokuljetusten hankinnoissa kilpailutusten vaatimukset käyttövoimien määrästä ovat jo heti ensimmäisellä ajanjaksolla haasteelliset, ja ne tulevat vaikeuttamaan alan yrittäjien toimintaa, toteaa puolestaan kansanedustaja Jouni Kotiaho.
Taksimarkkinoilla ongelmia jo nyt
&#8211; Keskeinen ongelma taksimarkkinoilla on jo nyt taata vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien autojen sujuva lataaminen ajovuoron aikana. Tämän ongelmallisuus vain korostuu haja-asutusalueilla, joissa siirtymät ovat huomattavan pitkiä, sanoo kansanedustaja Jari Ronkainen.
&#8211; Haluamme lisäksi muistuttaa, että vaikka yksittäiset koulukuljetuslenkit olisi mahdollista hoitaa sähköautolla, ongelmaksi muodostuu mainitun latausinfran puutteen ohella se, että ajoneuvon käyttöaste ja samalla yrittäjän kate tulee laskemaan.
Vaatimus Kela-kyytien sähköistämisestä katastrofaalinen
&#8211; Taksiliikenteen kuljetusten ominaispiirre on, että kuljetuskaluston pitää liikkua silloin kun on tarve, eikä silloin kun tekniikka, sähköauton tapauksessa lataustilanne, sen mahdollistaa, sanoo kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
&#8211; Myös vaatimus, että Kela-kyytejä ajavista autoista 38,5 prosenttia olisi sähköautoja, on katastrofaalinen &#8211; ainakin muualla kuin Helsingin ydinkeskustassa. Tässä on nyt suurena huolena sekä näiden puhtaiden ajoneuvojen saatavuus että latausinfrastruktuurin puutteellisuus, Slunga-Poutsalo päättää.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset: Hallituksen ilmastopolitiikka kurittaa taas yrittäjiä rankalla kädellä

Perussuomalaiset tyrmää liikennepolttoaineiden päästökauppasuunnitelmat, joita ministeriön alainen työryhmä valmistelee. Järjestelmä nostaisi polttoaineiden litrahintaa Autoliiton mukaan 40 senttiä ja Neot-jakeluyhtiön mukaan jopa 70 senttiä.

&#8211; Nyt valmistelussa oleva polttoaineiden päästökauppa tarkoittaisi jopa yli kahden euron litrahintoja pumpulla. Tämä rapauttaisi ostovoimaa sekä työssäkäynnin kannattavuutta ja siirtyisi suoraan kuluttajahintoihin, koska jopa 90 prosenttia päivittäistavaroistamme kulkee kumipyörillä, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Sheikki Laakso huomauttaa.
&#8211; Tällaisen suunnitelman toteutuessa päästöt toki vähenevät, kun ei olisi enää varaa käydä edes töissä. Kenties vihervasemmisto haluaa keskustan tuella Suomen takaisin omavaraistalouteen, Laakso sivaltaa.
Keskustasta sekavaa viestiä
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on torjunut hinnankorotukset julkisuudessa, mutta perussuomalaiset huomauttaa, että keskusta on edelleen sitoutunut hallituksen suunnitelmiin liikenteen päästöjen puolittamisesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitääkin Saarikon viestiä epäselvänä.
&#8211; Keskustasta tulee nyt sekavaa viestiä. Haluaisin kysyä heiltä, paljonko niitä hintoja ollaan keskustassa valmiita nostamaan? He sanovat, ettei ”saa nousta kattoon”, mutta mitä se tarkoittaa? Tavio kysyy.
&#8211; Perussuomalaisten linja on selkeä: Me emme hyväksy sentinkään hinnankorotusta valtion toimilla, ja jos esimerkiksi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteet nostaisivat hintoja, pitää tehdä veroale, joka kompensoi nousun täysin, Tavio kertoo puolueen linjasta.
Korotuksista merkittävää haittaa
Perussuomalaisten liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Jouni Kotiaho huomauttaa, että liikenne aiheuttaa vain viidenneksen Suomen päästöistä. Suomen kokonaispäästöt ovat maailmassa promillen luokkaa.
&#8211; Suomen teollisuuden kilpailukyky romahtaa entisestään polttoaineiden rajusta hinnannoususta, ja se luo epävakautta kuljetuspalveluita käyttäviin yrityksiin, Kotiaho ennustaa.
&nbsp;