

MIKA RINNE
EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”
Moni viljelijä on tympääntynyt maatalouden byrokratiaan. Esimerkiksi muutamalla päivällä myöhästynyt nautojen poistoilmoitus voi aiheuttaa nauhanlihan tuottajalle kymmenien tuhansien eurojen tukimenetyksen.
Hankasalmen Niemisjärvellä sijaitsevalla Rusilan tilalla on emolehmätuotantoa. Nautoja on vähän yli 60, mutta poikimisen jälkeen eläimiä on vähän yli sata. Maatalousyrittäjä Mervi Kauppinen hoitaa tilaa yhdessä miehensä Pekan ja poikansa Juhon kanssa.
– Miehet hoitavat enemmän eläimiä ja minä kaikkea muuta. Emolehmävasikoita myydään puolivuotiaina ja yksittäisiä menee teuraaksi. Eläimet ovat laadukkaita ja vasikat viedään käsistä, Mervi sanoo.
Lihayhtiö Atria on palkinnut tilan pihvivasikoista kaksi kertaa. Kauppisia työllistävät myös kiinteistöjen vuokraus ja metsänhoito.
EU toi mukanaan sääntöviidakon
Mervi Kauppinen aloitti maatalousyrittäjänä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä EU:hun pidettiin lokakuussa 1994. Suomen EU-jäsenyyden puolesta äänesti 56,9 prosenttia ja vastaan 43,1 prosenttia. Äänestysprosentti oli 74. Eduskunta hyväksyi lopullisen jäsenhakemuksen kuukautta myöhemmin. Suomen lisäksi Ruotsista ja Itävallasta tuli Euroopan unionin jäseniä tammikuun alussa 1995.
Erityisesti viljelijäväestö vastusti EU-jäsenyyttä, joka toi maatalouteen monimutkaisen ja paisuvan sääntöviidakon.
Byrokratia on tuttua myös Merville, joka huolehtii maatilan kirjanpidosta, laskujen maksamisesta, lohkojen kirjanpidosta, eläinrekisterin tietojen päivittämisestä, lääkitysten ilmoittamisesta ja monesta muusta asiasta.
– Kirjoituspöydän ääressä saa viettää aikaa. Rekistereitä pitää olla, mutta niiden täyttämisen päivämäärät sanelevat tekemistä. Nyt kun syntyy vasikoita, niin niiden tietojen on oltava rekisterissä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ellei noudata aikatauluja, niin tulee sanktioita eli tukivähennyksiä, Mervi kertoo.
Tukiehtojen noudattaminen työllistää
Rusilan tila on välttynyt tukien menetyksiltä, mutta se on vaatinut paljon työtä ja aikataulujen muistamista sekä pitkää pinnaa.
EU tukee viljelijöiden tulotasoa maksamalla suoria tukia, joiden saamiseksi heidän on noudatettava muun muassa eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevia määräyksiä. Tukiehtoihin liittyen Mervi mainitsee maatilojen vesiensuojeluun liittyvän verkkokoulutuksen, jonka anti jäi hänen mielestään kovin ohueksi.
– Ajattelin koulutusta suorittaessani, että olenko ekaluokalla.
Mervin mukaan kurssilla opeteltiin veden kiertokulkua, joka käytiin läpi jo ala-asteen ympäristöopin tunnilla.
– Koulutuksessa täydennettiin puuttuvia sanoja tyhjille viivoille. Koko koulutus oli tyhmimmästä päästä, mutta tukien vastapainoksi pitää olla jotakin, Mervi tuumii.
Tolkkua byrokratiaan
EU-byrokratia juoksuttaa viljelijöitä. Kauppisten täytyy käydä valokuvaamassa tiettyyn päivämäärään mennessä peltolohko, joka on kooltaan vain pari promillea koko tilan pinta-alasta.
– Valokuvattavan peltolohkon nimi on Vilmarin puutarha, jolla kasvaa nurmea, kunhan lumet sulavat. Se siis osui satelliittivalvontaan tänä keväänä.
Mervin mukaan satelliittivalvonnassa tekoäly ei ymmärrä, millä pellolla on laidunnettu ja millä ei.
– Niitä on sitten pitänyt käydä monta kertaa kuvaamassa. Jollakin voi olla lohkoja usean eri kunnan alueella, ja sitten täytyy rampata kuvaamassa niitä. Pitäisi olla joku tolkku tässäkin, Mervi päivittelee.
Ilmastovouhotuksen kohteena
Tilastokeskus kertoo, että keskimääräinen suomalainen söi 79 kiloa lihaa vuonna 2020. Tuolloin suosituin liha oli sianliha, toiseksi suosituin siipikarja ja kolmanneksi sijoittui naudanliha.
Lihantuotanto nopeuttaa Tilastokeskuksen mukaan ilmastonmuutosta. Naudan päästöt ovat suuret, koska ne märehtivät ja se tuottaa paljon metaania, joka on yksi kasvihuonekaasuista.
Mervi Kauppinen on seurannut lihansyöjiä ja naudankasvattajia syyllistävää keskustelua. Sanna Marinin (sd.) vihervasemmistolaisen hallituksen aikaan ilmastokeskustelu yltyi vouhotuksen asteelle.
– Välillä tuntuu siltä, että uskaltaako sanoa, että on naudanlihan tuottaja. Voin itse syödä usein lihaa, kun en käytä lentokonetta usein, hän kuittaa.
Nauta tarvitsee paljon ravintoa, jonka tuottamiseen käytetään suuria määriä peltopinta-aloja. Mervin mukaan paljon parjattujen suopeltojen merkitys kasvaa ilmaston muuttuessa.
– On hyvä, jos on erilaisia maalajeja viljeltävissä. Nurmi kasvaa suolla kuivana kesänä. Se on huoltovarmuutta, Mervi muistuttaa.
Metsänomistajan omaisuudensuoja on kadonnut
EU-byrokratian ja ilmastovouhotuksen lisäksi maatalousyrittäjällä on monia muita huolenaiheita. Hänen perheensä on hankkinut kaksi tilaa Laukaan kunnan alueelta.
– Tilan pinta-ala kasvanut minun aikanani 35 hehtaarista sataan hehtaariin, mutta tulot eivät ole lisääntyneet, Mervi sanoo.
Maatilan riskienhallinta korostuu tässä ajassa.
– Emme ole tehneet paljon investointeja tai miljoonahalleja. Rahat on laitettu maanostoon, mutta senkin osalta näyttää pahalta. Metsään ja peltoon on suunnitteilla vaikka mitä rajoituksia, Mervi sanoo.
– Metsänomistajan omaisuudensuoja on kadonnut. En ihmettele, että vanhoja metsiä laitetaan varmuuden vuoksi matalaksi.
Eläimet auttavat jaksamaan
Suuret elintarvikeyhtiöt tekevät hyvää tulosta, kun viljelijät painivat alhaisten tuottajahintojen ja korkeiden kustannusten talousahdingossa.
– Kuluttajien puolella suhtautuminen maatalouteen on yleensä myönteistä. Ymmärrän, että monilla ei ole varaa ostaa kallista naudanlihaa. Kauppojen hinnoittelusta vain osa tulee tuottajien kukkaroon.
– Olisi helpompaa, jos ei olisi elukoita. Toisaalta eläimet ovat parasta, joka auttaa jaksamaan, Mervi puntaroi.
Euroopan parlamentin vaalit ovat kesäkuussa. Mervi toivoo, että parlamenttiin valitaan maa- ja metsätalouden osaajia.
– Suomella on vähän edustajia Euroopan parlamentissa. Maatalouden kokonaisuutta ei juurikaan kukaan ymmärrä eikä hallitse. Uusien edustajien olisi hyvä ymmärtää perusasiat maataloudesta tai olla ainakin kiinnostuneita niistä, hän toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elintarvikeyhtiöt vähittäiskauppa tuottajahinnat metsänomistajat lihantuottajat maataloustuet ilmastovouhotus Maanviljelijät kuluttajat kustannukset Investoinnit Byrokratia Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Simula ryöpyttää keskustaa: Keskusta luisumassa sillanrakentajasta navetanpolttajaksi

Hallituksen kasvupaketti on maataloudenkin tukena

Ritva Elomaa kehottaa kansaa kantamaan pöytään laadukasta kotimaista ruokaa – ”Ruuantuotannon arvostuksen nostaminen on kaikkien vastuulla”

Maatalouden tilanne on katastrofaalinen – Reijonen vaatii maataloustuottajille parempaa katetta tuotteistaan

Elomaa ja Koskela: Suomalainen maaseutu pitää pelastaa

Purra: Suomen on korkea aika karistaa EU-mallioppilaan rippeet pois

Mäenpää EU:n ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta: Toisen aarre saattaa virkamiehen silmissä olla romu
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää