Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään keskustelunaloite turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.
Turpeella on merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden, ruoantuotannon sekä energiaturvallisuuden kannalta. Turpeen käyttöä koskevat päätökset ovat kuitenkin viime vuosina perustuneet enemmän poliittisiin linjauksiin kuin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sen hyödyistä.
Turve uusiutuu luonnossa samalla tavoin kuin puu, ja sitä hyödynnetään eri käyttötarkoituksiin kuiviketurpeena, kasvuturpeena ja energiaturpeena.
Turvetta käytetään laajasti eläinten kuivikkeena esimerkiksi siipikarja- ja nautakarjatuotannossa. Turpeen luonnollinen happamuus ja antibakteeriset ominaisuudet auttavat pitämään eläimet terveinä ja vähentävät antibioottien tarvetta tuotannossa.
– Tämä on merkittävää myös globaalin antibioottiresistenssin torjunnan kannalta, joka liittyy arviolta jopa 4,7 miljoonaan kuolemaan vuosittain, Juha Mäenpää sanoo.
Kasvuturve on keskeinen osa kotimaista taimituotantoa sekä vihannesten kasvatusta. Lisäksi se on merkittävä vientituote erityisesti Länsi-Eurooppaan. Ruoan kysynnän kasvaessa Euroopassa kasvuturpeen tarve on arvioitu lisääntyvän, mikä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vahvistaa asemaansa strategisen raaka-aineen toimittajana.
– Huoltovarmuuskeskus on myös muistuttanut, että kasvuturpeen ja kuiviketurpeen tuotanto on käytännössä sidoksissa energiaturpeen tuotantoon.
Muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa on korostanut energiavarmuuden merkitystä. Suomi on vahvasti riippuvainen merikuljetuksista ja ulkomaisista polttoaineista. Kotimainen turve on huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energialähde, joka voisi kriisitilanteessa parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.
– Turpeen asemaa heikentää EU:n päästökauppajärjestelmä, jonka katsotaan heikentäneen sen markkinaehtoista kannattavuutta. Suomen tulisi pyrkiä muuttamaan turpeen asemaa EU:ssa tai neuvotella kansallinen poikkeus, jotta turvetta voitaisiin hyödyntää huoltovarmuuden ja ruoantuotannon turvaamiseksi, Mäenpää toteaa.
Turpeen käyttöä voitaisiin Mäenpään mielestä edistää myös kansallisin päätöksin esimerkiksi määrittelemällä turve uusiutuvaksi luonnonvaraksi, poistamalla turpeen valmistevero, tukemalla turpeella tuotettua energiaa huoltovarmuuden näkökulmasta päättämällä turpeella tuotetun energian SGEI-tuesta ja rajaamalla pienemmät kaukolämpölaitokset päästökaupan ulkopuolelle.
– Turpeen tuotantokyvyn säilyttäminen, toimitusketjujen turvaaminen sekä lupaprosessien sujuvoittaminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotta Suomi pystyy varautumaan myös mahdollisiin kriisitilanteisiin.
– Muuttuneessa turvallisuustilanteessa on tarpeen arvioida aiempia päätöksiä uudelleen ja varmistaa, että kansalliset ratkaisut tukevat Suomen huoltovarmuutta ja elintarviketuotantoa, Mäenpää painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
Eduskunnassa käytiin tiistaina keskustelua keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela linjaa turvetuotannon merkityksestä ja vaatii realismia takaisin turpeesta käytävään keskusteluun.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto puoltaa turvetuotannon palauttamista ja varautumista sen kasvattamiseen tarvittaessa. Puiston mukaan Suomi tarvitsee lisää säätövoimaa uusiutuvien energianvaihteluiden vuoksi, ja turve on yksi ratkaisu huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Facebook-kirjoituksessaan tilannetta, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätettä Italiasta ilmastonmuutoksen takia, kun turvetta pidetään ilmastopahiksena. Aittakummun mukaan jätteiden rahtaaminen ulkomailta on ristiriidassa sen kanssa, että kotimaista turvetta ei hyödynnetä energiantuotannossa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
New Yorkissa riehui tuikea lumimyrsky, joka toi puoli metriä lunta kaupungin kaduille. Manhattanilla väkijoukko innostui lumisotaan, joka lähti lapasesta. Poliisi tuli rauhoittelemaan tilannetta ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Pormestari vähätteli välikohtausta - ja pian sukset olivat taas ristissä muslimipormestarin ja virkavallan välillä.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Lue lisää
Lue lisää
