

Malmin lentokenttää kuvattuna rajavartiolaitoksen AgustaWestland AW119Ke Koala - helikopterin kyydistä. / SU
Malmin lentokentällä on vielä toivoa
Malmin lentokenttä on joutumassa Helsingin päättäjien kunnianhimoisten kasvutavoitteiden uhriksi. Yleiskaavaehdotuksessa lähdetään siitä, että pääkaupunkiin muuttaa seuraavan runsaan 30 vuoden aikana 260 000 uutta asukasta. Jostakin on heillekin löydettävä katto pään päälle. Ja monella tapaa ehkä kallein vaihtoehto on Malmin lentokentän kaavoittaminen asuntorakentamiseen. Tämä ei käy perussuomalaisille.
Malmin lentoasema on elävää kulttuuriperintöä, siellä koulutetaan valtaosa maamme lentäjistä. Se on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä, jonka eläimistö ja kasvisto on ainutlaatuinen. Ja kaupunkikenttiä tarvitaan jo aivan lähitulevaisuudessa, kun pienkoneliikenne eittämättä kasvaa ja uudet, vailla kuskia lentävät ilmakulkuneuvot otetaan käyttöön.
Tämä kaikki ei kuitenkaan näytä Helsingin päättäjien enemmistölle riittävän, vaan vasara heiluu yhä uhkaavammin Malmin kiitoratojen yllä.
Perussuomalaiset tempaisivat jälleen kerran Malmin kentän puolesta. Torstaina järjestetyn tiedotustilaisuuden lisäksi rohkeampi osa porukasta nousi yläilmoihin tutkimaan vihreän Helsingin mahdollisuuksia asuntotuotantoon. Muualla kuin Malmin lentokentän alueella.
Puolueen paikallispolitiikan nokkamiehet olivat kiitettävästi läsnä ja tavallista tallaajaakin oli paikalla. Mielipiteiden kirjo oli sangen yksituumainen.
Markku Saarikangas, Mika Raatikainen, Jari Roine ja Marko Kempas Malmin kentällä.
Jari Roine on viettänyt lapsuutensa lentokentän laidalla, joten hänellä on tunneside paikkaan. Rakennusalalla toimiessaan hän on myös perehtynyt alaan syvällisesti. Keinoja kentän säilyttämiseksi elävänä on edelleen olemassa:
– Rupeamme nyt selvittämään sitä, miten tätä asiaa on viety eteenpäin. Tässä ei ole huomioitu kuntalaisia Helsingissä. Nyt salataan maaperästä ja rakentamisesta tehtyjä tutkimuksia. Tarkoitus on, että lähdettäisiin ihan oikeasti totuudesta ja tuotaisiin faktat esiin.
Perussuomalaisten Helsiin piirin puheenjohtaja Markku Saarikangas pitää Lex Malmi –kansalaisaloitetta merkittävänä keinona vaikuttaa eduskuntaan.
– Toinen on se, että uskotaan vahvaan joukkovoimaan ja paljon ihmisiä itse asiassa koko maassa kannattaa Malmin kentän säilyttämistä. Tärkeätä on sekin, että kuntavaalien hyvä tulos antaisi mahdollisuuksia yleiskaavan muuttamiseen, vaikka se nyt ehdittäisiin hyväksyäkin.
Helsingin valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen näkee asiat selkeästi.
– Malmin kenttä voidaan tietysti säilyttää siten, että muutetaan niitä päätöksiä, joita kaupunginvaltuusto on tehnyt. Ja käydään kaikki valitustiet läpi ja katsotaan mitä voitaisiin tehdä tuolla kansanedustuslaitoksessa eli eduskunnassa.
Marko Kempas on Malmin lentoaseman ystävien hallituksen jäsen ja hänen mukaansa kenttä on tärkein lentokoulutuksen keskus Suomessa. Kempas on asialinjalla.
– 44 prosenttia koko Suomen ilmailuoperaatioista lennetään täältä. Lähimmät aikatauluttamattomat kentät ovat Turku ja Lappeenranta. Täällä myös huolletaan lentokoneita ja helikoptereita. Kenttä on valittu Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuurikohteen joukkoon. Tämä on myös itsenäisen Suomen ensimmäinen maalentokenttä, joka on avattu vuonna 1936. Tässä on potentiaalia kehittää tämä citykentäksi, joka toisi kaupungille valtavat verotulot.
Eero Kallinen on puolestaan perehtynyt tarkasti Malmin kentän mahdolliseen lakkauttamiseen liittyviin asiakirjoihin ja uumoilee, että kaikilla asianosaisilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa.
– Tässä on suo alla, joka vaatii ennen rakentamista paljon perustamista ja paalutusta. Rakennusyhtiöt kyllä varmasti tykkäävät tästä, koska he saisivat kirjoitaa tällä alueella paljon tavallista suuremman laskun.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansainväliset asiantuntijat: Malmin lentokenttä säilytettävä kulttuuriperinnön helmenä

Perussuomalaiset barrikadeilla Malmin lentokentän pelastamiseksi

Malmin lentokentän tulevaisuus on miehittämättömissä koptereissa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.