Mäntylä: Köyhyys ja leipäjonot ovat kansallinen häpeä

Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmä täytyy uudistaa perusteellisesti niin, että lähtökohtana on palvelujen saatavuus ja lähipalveluiden säilyttäminen. Samalla voidaan tehdä säästöjä – palveluista tinkimättä, kun ne suunnitellaan uudelleen. Merkittäviä säästöjä löytyy jo siinä, kun perus- ja erikoisterveydenhoidot yhdistetään samaan organisaatioon.

Näin sanoo perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä, joka on perehtynyt sosiaalipalveluihin laajasti mm. sote-valmistelun yhteydessä.

Miljoona elää köyhyysrajalla

Mäntylän mukaan miljoona suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alla. Näin ei pitäisi olla.

– Suomalaisten pitää olla häpeissään, jos tämän kokoisessa maassa miljoona ihmistä joutuu päivittäin taistelemaan elämisen olosuhteiden puolesta. Se on kansallinen häpeä, Mäntylä suree.

– Ja kun on neljänä vuonna katsonut hallituksen toimia, niin sen päätökset ovat sydäntäsärkeviä, kun miettii, minkälaisia vaikutuksia niillä on ihmisen elämään. Jokaisen päätöksen kohdalla pitäisi muistaa, että se vaikuttaa aina ihmisen arkielämään. Välillä tuntuu, että inhimillisyys on unohdettu täysin päätöksenteosta.

Salaperäinen miljardi

Mäntylä ihmettelee, kuinka lastensuojeluun on upotettu hirvittävä määrä rahaa, kun ennaltaehkäisy on lyöty laimin. Perhepolitiikka ja sen lainsäädäntö ovat nyt erittäin pirstaleisia.

Lastensuojeluun ja kodin ulkopuolisiin sijoituksiin käytetään lähes miljardi euroa.

– Se on niin paljon rahaa, että olisi pitänyt jo aikapäiviä sitten havahtua siihen, että mistä on tällainen kustannusrakenne päässyt syntymään. Mutta syystä tai toisesta tämä nykyinen hallitus ei ole siihen riittävästi panostanut, Mäntylä syyttää.

Hallitus on viime tingassa laastaroinut haavoja lisäämällä hiukan kodinhoidollisia apuja, mutta perussuomalaiset eivät pidä sitä riittävänä.

– Pitää koota perhepolitiikkaan vaikuttavat lait yhteen, jotta nähdään, mitä perhepolitiikka aidosti on ja mitä ihmisten elämässä tapahtuu. Politiikan pitää huomioida eri perheiden eri elämänvaiheiden erilaiset tarpeet. Meillä on hyvin erilaisia perheitä, erilaisista lähtökohdista ja erilaisissa elämäntilanteissa.

Järjestelmä ei huomioi
yksilöllisiä tarpeita

Mäntylän mukaan nykyinen järjestelmä ei ole joustava.

– Se ei huomioi tarpeeksi vaikkapa yksinhuoltajaperheitä. Jatkuvasti tulee viestejä, että he jäävät yksin yhteiskunnassa; voi olla mahdotonta tehdä työtä tai opiskella. Tukiverkko voi puuttua kokonaan. Näihin tarpeisiin pitää luoda perhepolitiikka, jossa eri tarpeet huomioidaan ja erilaisten ihmisten tarpeet ylipäätään, Mäntylä puntaroi.

– Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen täytyy panostaa. Tämä ei voi olla pelkkä kaunis tavoite. Meidän on turhaa kuvitella, että oppivelvollisuuden nostaminen auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Sen pitää alkaa jo varhaisesta lapsuudesta, Mäntylä muistuttaa.

Myös lastensuojelussa ja koulumaailmassa pitää olla mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Toimijoiden pitää mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja viranomaisten pitää voida tehdä yhteistyötä keskenään.

Oman maan kansalaiset etusijalle

Sosiaaliturva on Mäntylän mielestä äärimmäisen ongelmallista: se on rakennettu erilaiseen yhteiskuntaan kuin missä suomalaiset elävät. Järjestelmä ohjaa asiakkaita jopa tuloloukkuihin ja toimeentulotuen asiakkaiksi.

– Sosiaaliturva täytyy uudistaa kokonaan. Se ei ole kestävällä pohjalla. Se maksaa noin 60 miljardia vuodessa. Täytyy olla sosiaaliturva, joka riittää turvaamaan ihmisille perusturvan, että on varaa ostaa ruokaa, lääkkeitä ja maksaa laskut. Kun tapaan ihmisiä, niin kentällä hätä on valtava. Siellä mietitään vakavasti, miten selvitään seuraavaan päivään. Leipäjonoissa ihmisten määrä kasvaa. Eihän tällainen järjestelmä voi olla kestävä!

-Ja oma maa ja suomalaiset pitää asettaa etusijalle: mehän maksamme nyt huomattavia määriä ulkomaille, vaikka tuen saajat eivät ole koskaan edes käyneet Suomessa. Eihän se voi olla oikeudenmukaista. Samalla meillä leikataan lapsilisiä ja indeksejä ja suomalaiset pannaan yhä ahtaammalle, Mäntylä hämmästelee.

Työn vastaanottaminen kannattavaksi

Mäntylän mielestä sosiaaliturvasta täytyy käydä rohkeaa keskustelua.

– Sosiaaliturvamme on saatava kestävälle pohjalle. Mikä malli olisi? Puhutaan perustulosta ja -turvasta, Britanniassa on uusi Universal Kredit -malli. Näitä vaihtoehtoja pitää pystyä arvioimaan neutraalisti ja mikä toimisi Suomessa. Mikä poistaisi tuloloukkuja ja tekisi työn vastaanottamisen kannattavaksi.

Nykyään ei Mäntylän kuulemien kansalaisten mukaan kannata ottaa vastaan päivän-kahden keikkoja, koska ne voivat viedä tulot jopa tappion puolelle.

– Onhan se aivan järjetön tilanne, Mäntylä hämmästelee.

Sote parlamentaariseen
työryhmään

Mäntylä toivoo, että tuleva pääministeri asettaisi sote-ratkaisun parlamentaariseen mietintään. Hän sanoo perussuomalaisten sitoutuneen hyvään ratkaisuun, jota ei tehdä parissa viikossa, vaan esimerkiksi puolessa vuodessa.

Hän pitää Timo Soinin tavoin mahdollisena perustuslakituomioistuinta. Mutta sote-asioita voidaan tarkastella perustuslakivaliokunnankin asettamien raamien pohjalta.

– Ratkaisu täytyy tehdä niin, että keskiössä on ihminen ja hänen palvelunsa turvataan – ja samalla laitetaan myös kestävyysvaje kuntoon. Eikä lähipalveluita pidä purkaa: keskittämispolitiikkaa emme voi jatkaa, vaan koko Suomi pitää pitää asuttuna, Mäntylä linjaa.

Synnytyssairaaloita
ei saa lakkauttaa

Mäntylä vastustaa ankarasti synnytyssairaaloiden lakkauttamista. On väärin säästää synnytyksestä, joka on ainutkertainen tapahtuma. On väärin siirtää synnytykset alueellisista keskussairaaloista takseihin. Siksi täytyy hallituksen asettama päivystysasetus purkaa.

– Emme voi jatkaa määräaikaisilla poikkeusluvilla. Jatkuvuus on tärkeää. Ja jos synnytykset lopetetaan, voi sitä seurata dominoefekti niin, että muutkin erikoisalat ovat vaarassa, Mäntylä varoittaa.

Omaishoitoon muutos

Omaishoitoon Mäntylä vaatii täydellistä suunnanmuutosta. Hallitus koettaa säästää satoja miljoonia siirtämällä vanhukset laitoksista kotiin, vaikka vastaavaa kotihoitoa ei ole kehitetty.

– Omaishoitajat tekevät niin tärkeää työtä, että se pitää turvata lailla. Heille pitää turvata sama tuki ja turva koko Suomeen. Jos omaishoitajat murtuvat, voi siitä tulla suuria kansantaloudellisia seurauksia. Ja omaishoidon tuki pitää siirtää Kelan maksettavaksi, Mäntylä vaatii.

– Omaishoito on kriisissä. Kentältä kuulee karmeita tarinoita. Vanhuksia kärrätään koteihin kuolemaan yksin! Kaikki eivät voi eivätkä halua asua kotona, vaan mieluummin ikäistensä keskuudessa hoivakodissa. Mutta monet eivät pärjää kotona.

Hän vetoaa ammattiliitto Superin varoitukseen traagisista seurauksista: laitoshoitoa on vaarallista purkaa nyt ilman, että kotihoitao kehitetään.

Mistä hoitajat takaisin?

Hoitajat ovat väsyneet ja kymmenet tuhannet siirtyneet muille aloille. Mistä se johtuu? Kuinka heidät houkutellaan takaisin? Mäntylä ei kannata vierastyötä ratkaisuksi: se polkisi alan palkkoja entisestään.

– Antti Rinne (sd.) sanoi, että jos he pääsevät hallitukseen, he eivät leikkaa indeksejä. Mitähän he eivät leikkaa, kun niitä on leikattu jo 70 prosenttia? Indeksejä ei saa myöskään jäädyttää! Suomessa muistetaan vielä, kuinka 1990-luvun lamassa leikattiin: se muistetaan monessa perheessä. Sitä emme halua.