Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä kertoi Työmiehen tuumaustunnilla, että maahanmuuttajien tuki- ja kotouttamisjärjestelmään tulee merkittäviä tiukennuksia ja uudistuksia.

– Uudessa järjestelmässä maahanmuuttajien vastuu itsestään kasvaa ja rahoituksen taso tulee olemaan pienempi kuin työmarkkinatuki. Haemme tason niin, että se on varmasti alhainen, Mäntylä painottaa.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön roolit maahanmuuttoasioissa määritellään uudelleen.

– Erillinen järjestelmä on välttämätön, jotta voidaan seurata rahan liikkumista ja vaikuttavuutta. Nyt järjestelmä on pirstoutunut eri hallinnonaloille ja toimijoille. Esimerkiksi työministeriö vastaa kotouttamisesta, mutta sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa etuuksia.

Kotouttamiseen 251 miljoonaa euroa

Pakolaisvirta aiheuttaa vaikeuksia valtiontaloudelle. Mäntylän mukaan kotouttamiseen kuluu tänä vuonna noin 251 miljoonaa euroa sekä päälle vielä EU-rahastot.

– Tietyistä maista tulevien osalta voidaan sanoa, että elämisen kustannukset katetaan erilaisten sosiaalitukien avulla.

Hallitus linjasi maahanmuuttopolitiikkaa perussuomalaisten ajamaan suuntaan syyskuussa. Sen perusteella sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty selvitystyötä voidaanko sosiaaliturvajärjestelmää muuttaa siten, että oleskeluluvan saaneet henkilöt eivät kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin vaan heillä olisi oma kotouttamisjärjestelmä.

Työkaluja haetaan Tanskasta

Mäntylän mukaan maahanmuuttajien tuki- ja kotouttamisjärjestelmän remonttiin haetaan mallia Tanskasta.

– Tanskassa turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huomattavasti sen jälkeen kun tiukennukset ovat tulleet voimaan. Poimimme Tanskan mallista ne hyvät osat, jotka vievät meidän omaa kotouttamisjärjestelmää eteenpäin, Mäntylä painottaa.

Tanskan perustuslain mukaan sosiaalietuuksissa on mahdollista asettaa tiukempia vaatimuksia maahanmuuttajille, koska kyse on verorahoitteisesta järjestelmästä.

– Oikeus etuuksiin ei voi syntyä välittömästi maahantulosta vaan tulee voida edellyttää integroitumista, Mäntylä mainitsi Tanskan mallista.

Tanskassa integraatioetuutta maksetaan kaikille, joilla ei ole muuta toimeentuloa ja jotka eivät ole asuneet maassa viimeisen kahdeksan vuoden aikana seitsemän vuotta.

Integraatioetuus on noin 50 prosenttia etuudesta, jota asumisaikavaatimuksen täyttävät henkilöt saavat. Oikeus esimerkiksi täyteen lapsilisään edellyttää muilta kuin EU-kansalaisilta kahden vuoden Tanskassa asumista. Malli ei koske EU-kansalaisia tai Tanskan kansalaisia, jotka tulevat toisesta EU-maasta.

Muutoksia haetaan nopeasti

Selvitystyö valmistuu lokakuun kuluessa. Hallituksen esityksen luonnos valmistuu marraskuussa ja se lähetetään lausunnolle joulukuussa. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle ensi vuoden alussa ja Mäntylän mukaan sen on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa.

– Aikataulu on realistinen ja tämä yksi on yksi esimerkki siitä työstä, jota teemme perussuomalaisen maahanmuuttopolitiikan ajamiseksi yhteistyössä hallituksen kanssa.

Perustuslaillisia näkökulmia ei Mäntylän mukaan ohiteta missään vaiheessa.

– Jos me haluamme jotain tässä maassa muuttaa, niin pitää olla myös rohkeutta viedä niitä muutoksia eteenpäin. Emme luo uutta lainsäädäntöä vaan paranamme vanhaa lainsäädäntöä.

Tilaisuuden videotallenne:

MIKA RINNE