

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoiden valituksista 3,8 miljoonan euron lasku
Turvapaikanhakijoiden tekemät valitukset kielteisistä päätöksistä voivat jopa viisinkertaistua uusien turvapaikkahakijoiden myötä. Valtiolle se tarkoittaa 3,8 miljoonan euron kustannuksia.
Vaikka uusien turvapaikanhakijoiden valituksia ei ole vielä ehtinyt tulla Helsingin hallinto-oikeuteen käsiteltäväksi, tulevista määristä on keskusteltu sisäisesti hallinto-oikeudessa sekä oikeusministeriön kanssa, Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä kertoo.
Arvioita valituksien määrän kasvusta on tehty useita, joista yksi on määritelty alkuvuoden budjetin laatimisen yhteydessä. Silloin turvapaikanhakijoiden määräksi arvioitiin 15 000. Tämän luvun mukaan hallinto-oikeus vastaanottaisi jatkossa vuosittain 5 000 turvapaikkahakemuksien valitusta, kun normaalisti määrä on ollut tuhat hakemusta vuodessa.
Käsittelyaika yli puoli vuotta
Arviot ovat jonkin verran alakanttiin, sillä syyskuuhun mennessä turvapaikanhakijoita oli tullut lähes 18 000. Ja jos uusia turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna oletetut 35 000, kasvaa valitusten määrä jopa 20 000:teen ja kustannukset sen mukaisesti.
– On ollut jo pitkään tiedossa, että 15 000 turvapaikanhakijaa ei riitä arvioksi. Selvitämme hallinto-oikeuden ruuhkaa muun muassa uudella henkilökunnalla, Heikkilä sanoo.
Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin puoli vuotta, mutta tulevina vuosina se saattaa pidentyä jonkin verran.
– On vaikeampi arvioida, kuinka paljon, koska emme tiedä, miten nopeasti saamme uuden henkilökunnan täyden työpanoksen käyttöön.
”Nyt on hyvä hetki selvittää”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja lakimies Ville Tavio toteaa, että nyt olisi hyvä hetki selvittää tarvittavia keinoja valituksien käsittelyissä.
– Yhden tuomarin kokoonpano kolmen sijasta helpottaisi ruuhkia, Tavio pohtii.
Yhden tuomarin kokoonpanolla tarkoitetaan sitä, että nykyisen kolmen tuomarin käsittelymenettelyn sijaan yksi tuomari käsittelisi valitukset.
– Samoin voisi selvittää, onko hallinto-oikeuden mahdollista käsitellä valitus ainoana tuomioistuimena niin, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei olisi mahdollista, Tavio jatkaa.
Turvapaikkahakemuksien valituksia käsitellään ainoastaan Helsingin hallinto-oikeudessa. Tavio pohtii myös sitä, voisiko toimintaa laajentaa muihin hallinto-oikeuksiin. Oikeusministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä turvapaikkahakemusten valituksien käsittelymenetelmistä.
Päätöstä odotetaan Suomessa
Koko turvapaikkahakemuksen prosessi etenee niin, että ensin Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen turvapaikan saamisesta puhuttelun perusteella. Tämä prosessi kestää keskimäärin viisi kuukautta. Jos päätös on kielteinen ja hakija valittaa hallinto-oikeuteen, lopullisen päätöksen saamisessa voi mennä yli vuoden. Turvapaikanhakija saa odottaa päätöstä Suomessa.
– Palautus omaan maahan ennen oikeuden päätöstä olisi ristiriidassa perustuslaillisen oikeusturvan kanssa. Tämän muuttamiseen vaadittaisiin vahva poliittinen yksimielisyys, Tavio sanoo.
Jos hakija saa kielteisen päätöksen, hänen täytyy poistua maasta välittömästi. Poliisi tai Rajavartiolaitos toimittaa hakijan pois Suomesta.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kantelu: Jos oleskelulupia annettu väärin perustein, pitäisikö virkamiesten korvata valtiolle aiheutuneet vahingot?

Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot

Mäntylä: Maahanmuuttajien tukia leikataan nopealla aikataululla

Halla-aho varoittaa: ”Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa”

Slovenia saattaa pyytää EU:lta sotilasapua maahanmuuttokriisin vuoksi

Alaikäisistä turvapaikanhakijoista tuli bisnes
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











