

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoiden valituksista 3,8 miljoonan euron lasku
Turvapaikanhakijoiden tekemät valitukset kielteisistä päätöksistä voivat jopa viisinkertaistua uusien turvapaikkahakijoiden myötä. Valtiolle se tarkoittaa 3,8 miljoonan euron kustannuksia.
Vaikka uusien turvapaikanhakijoiden valituksia ei ole vielä ehtinyt tulla Helsingin hallinto-oikeuteen käsiteltäväksi, tulevista määristä on keskusteltu sisäisesti hallinto-oikeudessa sekä oikeusministeriön kanssa, Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä kertoo.
Arvioita valituksien määrän kasvusta on tehty useita, joista yksi on määritelty alkuvuoden budjetin laatimisen yhteydessä. Silloin turvapaikanhakijoiden määräksi arvioitiin 15 000. Tämän luvun mukaan hallinto-oikeus vastaanottaisi jatkossa vuosittain 5 000 turvapaikkahakemuksien valitusta, kun normaalisti määrä on ollut tuhat hakemusta vuodessa.
Käsittelyaika yli puoli vuotta
Arviot ovat jonkin verran alakanttiin, sillä syyskuuhun mennessä turvapaikanhakijoita oli tullut lähes 18 000. Ja jos uusia turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna oletetut 35 000, kasvaa valitusten määrä jopa 20 000:teen ja kustannukset sen mukaisesti.
– On ollut jo pitkään tiedossa, että 15 000 turvapaikanhakijaa ei riitä arvioksi. Selvitämme hallinto-oikeuden ruuhkaa muun muassa uudella henkilökunnalla, Heikkilä sanoo.
Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin puoli vuotta, mutta tulevina vuosina se saattaa pidentyä jonkin verran.
– On vaikeampi arvioida, kuinka paljon, koska emme tiedä, miten nopeasti saamme uuden henkilökunnan täyden työpanoksen käyttöön.
”Nyt on hyvä hetki selvittää”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja lakimies Ville Tavio toteaa, että nyt olisi hyvä hetki selvittää tarvittavia keinoja valituksien käsittelyissä.
– Yhden tuomarin kokoonpano kolmen sijasta helpottaisi ruuhkia, Tavio pohtii.
Yhden tuomarin kokoonpanolla tarkoitetaan sitä, että nykyisen kolmen tuomarin käsittelymenettelyn sijaan yksi tuomari käsittelisi valitukset.
– Samoin voisi selvittää, onko hallinto-oikeuden mahdollista käsitellä valitus ainoana tuomioistuimena niin, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei olisi mahdollista, Tavio jatkaa.
Turvapaikkahakemuksien valituksia käsitellään ainoastaan Helsingin hallinto-oikeudessa. Tavio pohtii myös sitä, voisiko toimintaa laajentaa muihin hallinto-oikeuksiin. Oikeusministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä turvapaikkahakemusten valituksien käsittelymenetelmistä.
Päätöstä odotetaan Suomessa
Koko turvapaikkahakemuksen prosessi etenee niin, että ensin Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen turvapaikan saamisesta puhuttelun perusteella. Tämä prosessi kestää keskimäärin viisi kuukautta. Jos päätös on kielteinen ja hakija valittaa hallinto-oikeuteen, lopullisen päätöksen saamisessa voi mennä yli vuoden. Turvapaikanhakija saa odottaa päätöstä Suomessa.
– Palautus omaan maahan ennen oikeuden päätöstä olisi ristiriidassa perustuslaillisen oikeusturvan kanssa. Tämän muuttamiseen vaadittaisiin vahva poliittinen yksimielisyys, Tavio sanoo.
Jos hakija saa kielteisen päätöksen, hänen täytyy poistua maasta välittömästi. Poliisi tai Rajavartiolaitos toimittaa hakijan pois Suomesta.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kantelu: Jos oleskelulupia annettu väärin perustein, pitäisikö virkamiesten korvata valtiolle aiheutuneet vahingot?

Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot

Mäntylä: Maahanmuuttajien tukia leikataan nopealla aikataululla

Halla-aho varoittaa: ”Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa”

Slovenia saattaa pyytää EU:lta sotilasapua maahanmuuttokriisin vuoksi

Alaikäisistä turvapaikanhakijoista tuli bisnes
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää











