Suomeen on saapunut ennätysmäärä yksin maahan tulleita alaikäisiä. Syyskuun loppuun mennessä heitä oli yli tuhat. Jokainen maahanmuuttajalapsi on palveluntarjoajalle uusi asiakas.
Yksin maahan saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut hurjasti. Alkuvuodesta saapujia oli noin 20 kuukaudessa, mutta syyskuu piirsi piikin tilastoihin: 551 yksin maahan tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa. Syyskuun loppuun mennessä heitä oli 1 075, kun viime vuoden kokonaismäärä oli 196.
Yksin tulleiden lisäksi turvapaikkaa ovat hakeneet perheensä kanssa Suomeen tulleet alaikäiset. Yle uutisoi (7.10.) alaikäisten turvapaikanhakijoiden yhteismäärän olleen tänä vuonna yli 2 800. Osapuilleen saman verran alle 18-vuotiaita on esimerkiksi 14 000 asukkaan Kauhajoella.
– Turvapaikkaa hakevien lasten tukemiseen on valmistauduttu todella huonosti, sanoo dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopiston terveystieteiden yksiköstä.
Auttajien markkinat
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on toivonut (IL 21.9.) Suomen nostavan valmiutta vastaanottaa enemmän yksin maahan tulevia lapsia, joita olisi majoitettava koteihin eli perheisiin ryhmäkotien sijasta. Hän perusteli kannanottoaan ryhmäkotien, perheryhmäkotien ja tukiasuntoloiden erittäin tiukalla vastaanottokapasiteetilla.
Yksityiseen lastensuojelulaitokseen sijoitetun lapsen tai nuoren hoidosta laskutetaan jopa yli 150 000 euroa vuodessa.
Kurttilan ehdotus saattaa luoda kysyntää uusille sijaisperheille ja laajentaa näitä kouluttavien lastensuojelujärjestöjen markkinoita. Sijaisperhe voi saada yhdestä lapsesta kuukaudessa 2 500 euroa, josta kolmannes on verotonta. Yksityiseen lastensuojelulaitokseen sijoitetun lapsen tai nuoren hoidosta laskutetaan jopa yli 150 000 euroa vuodessa.
Dosentti Rimpelän mukaan investointi maahanmuuttajalapseen on potentiaalisesti tuottavaa.
– Suomalaista lapsiperhettä tuetaan noin 20 000 eurolla vuodessa syntymästä 18 ikävuoteen. Päälle tulee vanhempien toimeentuloturva lapsilisistä toimeentulotukeen. Jos taas kymmenvuotiaasta pakolaislapsesta saadaan 100 000 euron investoinnilla ”hyvä ja hyödyllinen” aikuinen, säästää kansantaloutemme noin 100 000 euroa.
”Pelkkä hoiva ei riitä”
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotouttaminen on mittava hanke.
– Kun tässä hässäkässä kuntien valmius on vaatimatonta, kehään tulevat yritykset. Ne järjestävät nopeasti hoivaa, mutta niitä ei juurikaan kiinnosta investointi tulevaisuuteen, Rimpelä sanoo.
Hänen mukaansa kehittymättömät markkinat täyttyvät hoivayrityksillä, ikään kuin lasten ja lapsiperheiden hoiva olisi samanlaista perustarpeiden tyydyttämistä kuin vanhusten hoiva.
– Tässä on julkisen sektorin sudenkuoppa. Kustannukset maksetaan verorahoista, mutta tuotto jää vaatimattomaksi. Pelkkä hoiva ei riitä. On saatava nopeasti vauhtiin maahanmuuttajalasten koulutus, aivan kuten Ruoveden Visuvedellä.
Hänestä kuntien tulisi nyt keskittyä tarjouskilpailuun, jossa edellytetään investointien vastineeksi tuottoja.
– Tuotot mitataan lasten kehityksenä hyviksi ja hyödyllisiksi aikuisiksi. Tätä tilaajaosaamista tarvitaan kiireesti.
Keskuksesta kotimajoitukseen?
Jos Suomeen tulee tänä vuonna 50 000 turvapaikanhakijaa, liikkuvat kustannusarviot laajalla asteikolla 450 miljoonan ja 1,5 miljardin välissä. Maksaja on aluksi valtio – sataprosenttisesti.
Ensimmäiset yksityiset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset on jo avattu: Pihlajalinna pyörittää toimintaa esimerkiksi Kihniössä ja Espoon vastaanottokeskuksen toimintaa ylläpitää Luona, taustallaan vaikutusvaltaisia poliitikkoja.
Yhden yön majoitus vastaanottokeskuksessa maksaa noin 40 euroa. Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) on ehdottanut, josko turvapaikanhakijan kotiinsa ottavalle maksettaisiin esimerkiksi 10 euron korvaus yöltä. Kotimajoituksesta syntyisi siten säästöä noin 11 000 euroa vuodessa per turvapaikanhakija.
Yksityinen turvapaikkabisnes on kasvuala
Ruotsissa yksityinen turvapaikkabisnes on jo kasvuala. Helsingin Uutisten mukaan miljonääri Ben Karlssonin yhtiöllä on 17 vastaanottokeskusta Ruotsissa. Hänen firmansa majoittaa lähes 3 000 turvapaikanhakijaa, liikevaihdon ollessa noin 500 miljoonaa kruunua (53 miljoonaa euroa).
Hem&Hyra-lehti kirjoittaa asuntopulan ja turvapaikanhakijoiden määrän luoneen Ruotsiin ABT-bisneksen (”väliaikainen turvapaikka-asuminen”), jossa yritykset vuokraavat suljettuja konferenssihotelleja ja matkakoteja 175–350 kruunun vuorokausihintaan.
Maahanmuuttoviraston mukaan ABT-paikka maksaa neljä kertaa enemmän kuin tavallinen asunto. Lisäksi tulee muonitus. Alan liikevaihdon odotetaan tänä vuonna nousevan kolmeen miljardiin kruunuun (320 miljoonaa euroa).
MARIA SYVÄLÄ