Ruotsin virallisten arvioiden mukaan maahan saattaa tulla tänä vuonna jopa 190 000 pakolaiseksi hakeutuvaa ihmistä. Määrä on yli kaksinkertainen kolmen kuukauden takaiseen arvioon. Ruotsi onkin harkitsemassa ottavansa osaa niin sanottuun turvapaikkaa hakevien taakanjakosopimukseen.

– On kuin meillä olisi yhteinen raja Turkin kanssa, Ruotsin maahanmuuttoviraston johtaja Anders Danielsson kertoo talouslehti Financial Timesille tilanteen vakavuudesta.

Kustannukset kaksinkertaistuvat

Danielsson kertoo olevansa huolissaan ennen kaikkea majoituksesta. Vuodepaikoista on arvioitu muodostuvan jopa 40 000 vuoteen pula. Maan maahanmuuttovirasto pystytti hätämajoituksena 350 lämmitettävää telttaa tilapäismajoitukseksi.

Ruotsin maahanmuutosta vastaava ministeri Morgan Johansson toteaa, ettei tilanne ole kestävä. Ruotsista turvapaikkaa haetaan suhteellisesti eniten Euroopan maista suhteutettuna maan väkilukuun.

Uuden turvapaikanhakijoiden määrän arvion vuoksi Ruotsin poliittinen ilmasto on muuttunut. Maahanmuuttoa ankarasti kritisoivien ruotsidemokraattien lisäksi rajatarkastuksia on vaadittu paikoin hallituspuolueistakin käsin.

Ruotsin maahanmuuttovirasto on arvioinut, että uusien tulijoiden arvioiden vuoksi maan maahanmuuttokustannukset kaksinkertaistuvat jo vuonna 2017. Kustannukset olisivat tuolloin 60 ja 73 miljardin kruunun välillä, mikä on noin 6,5-8 miljardia euroa.

Todellisten kustannusten laskeminen on kuitenkin vaikeampaa, sillä ruotsalaisviranomaisilla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon maassa on laittomasti oleskelevia.

– Emme tiedä, sillä meillä ei ole rajoja, Danielsson toteaa ytimekkäästi laittomien oleskelijoiden määrästä.

EU:n taakanjakosopimuksesta apua?

Mikäli Ruotsi ottaisi osaa EU:n määräenemmistöpäätöksella runnottuun turvapaikanhakijoiden taakanjakosopimukseen, voisi Ruotsista jyvittää jopa 54 000 turvapaikanhakijaa muihin EU-maihin. Alunperin taakanjakosopimusta kaavailtiin Kreikan ja Italian avuksi. Turvapaikanhakijat rantautuvat pääosin näihin kahteen maahan.

Johanssonin mukaan Ruotsilla on hyvin vahvat syyt olla mukana taakanjaossa. EU-maat ovat kaavailleet siirtävänsä turvapaikanhakijoita pahoin kuormittuneista maista vähemmän kuormittuneisiin maihin.

Sopimuksen ajatuksena on siirtää peräti 160 000 turvapaikanhakijaa. Toistaiseksi sopimuksen nojalla on siirretty vain 854 ihmistä. Pakolaisjärjestöt ovat kritisoineet EU:n kykyä toteuttaa päätöksiään.

Saksa nuiji uusia lakeja turvapaikanhakuun

Äkillisestä maahanmuutosta on ollut ikäviä seurauksia. Sekä Saksassa että Ruotsissa on tehty tuhopolttoiskuja vastaanottokeskuksiin. Dresdenin kaupungista alkaneet niin sanotut Pegida-marssit ovat hiljentymisen jälkeen keränneet jälleen tuhansia marssijoita. Marssijat protestoivat islamilaisen kulttuurin leviämistä Saksaan.

Saksan hallitus aikaisti kahdeksalla päivällä uusia lakeja, joiden arvellaan helpottavan ja vauhdittavan turvapaikanhakijoiden käsittelyä. Saksan lakien mukaan Balkanin maat ovat nyt turvallisia maita, joihin hakijat voidaan palauttaa viipymättä.

Lisäksi Saksa ei myönnä enää rahallista korvausta turvapaikanhakijoille, vaan maassa jaetaan kuponkeja niin ruokaan kuin muihinkin perustarvikkeisiin. Tämän on ajateltu hillitsevän erityisesti taloudellisista syistä Saksaan saapuvien siirtolaisten määrää.

Saksa kuitenkin korostaa, etteivät uudet lait ole tarkoitettu syyrialaisten tai muiden sota-alueilta paenneita ihmisiä vastaan.

Henri Myllyniemi