

Turun iskun päätekijä, marokkolainen Abderrahman Mechkah saapui Suomeen viime vuonna. Sitä ennen hän oli oleskellut mm. Saksassa, missä häntä syytettiin pahoinpitelystä. / LEHTIKUVA
Marokkolaisten oleskeluluvat nousussa – tänä vuonna jo 195 myönteistä päätöstä
Marokkolaisille myönnetään vuosittain satoja oleskelulupia, mutta varsinainen turvapaikka heltiää harvemmin, koska Marokko on luokiteltu turvalliseksi ja yhteiskunnallisesti vakaaksi valtioksi.
Suomesta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden määrä ei numeroiden valossa juurikaan ole vähenemään päin. Vuonna 2016 turvapaikkahakemuksia, eli hakemuksia kansainvälisen suojelun perusteella, jätettiin 5 657 kappaletta.
Kuluvan vuoden 2017 tammikuun alusta kesäkuun loppuun jatkuneella puolen vuoden tarkastelujaksolla turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 797 kappaletta, eli suhteellisesti vain hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Turvapaikkoja eniten irakilaisille
Tänä vuonna myönteinen turvapaikkapäätös on tehty 1 564 hakemuksen kohdalla ja toissijaisen suojelun kohdalla 432 hakemuksessa.
Määrällisesti eniten turvapaikkoja on tänä vuonna tammi-kesäkuussa myönnetty irakilaisille, yhteensä 874 kappaletta. Samoin irakilaiset olivat tilastokärjessä koko viime vuoden osalta, jolloin heille myönnettiin 2 977 turvapaikkaa.
Tänä vuonna myönnetty 31 097 oleskelulupaa
Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan EU-direktiivien ja Suomen lain mukaan pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa.
He, jotka saavat myönteisen päätöksen, saavat myös oleskeluluvan. Kuitenkin henkilö voi päästä Suomeen myös pelkän myönnetyn oleskeluluvan perusteella.
Tänä vuonna oleskelulupia on myönnetty 31 097 kappaletta. Suhteellisesti määrä on vain hieman vähäisempi kuin viime vuonna, jolloin oleskelulupia myönnettiin kaikkiaan 62 972 kappaletta. Eniten oleskelulupia on myönnetty venäläisille.
Oleskeluluvan voi saada usealla erilaisella perusteella, esimerkiksi sen vuoksi, että hakija on avioliitossa Suomen kansalaisen kanssa, joka asuu Suomessa. Oleskeluluvan voi saada myös työpaikan tai opiskelupaikan perusteella. Nämä kolme ovat myös yleisimmät perusteet, joilla oleskelulupa heltiää.
Marokkolaisille 360 oleskelulupaa
Viime viikon perjantain Turun puukkoiskuihin liittyen poliisi esittää vangittavaksi viittä Marokon kansalaista. Päätekijää Abderrahman Mechkahia epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.
Päätekijä on tullut Suomeen turvapaikanhakijana viime vuonna ja saanut sittemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Marokkolaisille ei ole 2016 myönnetty ainuttakaan turvapaikkaa. Sen sijaan heille myönnettiin 360 oleskelulupaa. Tämän vuoden 2017 tammi-kesäkuun välisenä aikana marokkolaiselle on myönnetty oleskelulupa 195 kertaa, joten määrä on suhteellisesti hieman nousussa.
Kansainvälistä suojelua eli turvapaikkaa hakeneista 22 oli tämän vuoden tarkastelujaksolla marokkolaisia. Heistä vain kolme henkilöä sai myönteisen päätöksen.
Turvapaikka myönnetty 32 kertaa
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että vuoden 2015 alusta vuoden 2017 heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 247 Marokon kansalaista on hakenut turvapaikkaa Suomesta.
Tällä aikavälillä turvapaikka on myönnetty vain 32 kertaa.
– Tänä vuonna turvapaikkojen myöntäminen on vähentynyt ylipäätään, kun turvapaikkaratkaisuihin alkaa jo vaikuttaa uusi oikeuskäytäntö, korkein hallinto-oikeus (KHO) on ottanut tiettyjä kantoja, joita nyt sovelletaan päätöksissä, Repo sanoo.
Suurimpana turvallisuusuhkana liikenne
Ulkoministeriön luokittelun mukaan Marokko on yhteiskunnallisesti vakaa ja myös ulkomaalaiselle vierailijalle suhteellisen turvallinen maa. Suurin turvallisuusuhka on liikenne. Tähän nähden on selvää, että varsinaisia turvapaikkoja marokkolaiset eivät yleensä saa.
Turvapaikka voidaan kuitenkin myöntää, jos hakija ei saa suojelua omasta maastaan ja häntä vainotaan alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Tällainen tilanne voi periaatteessa olla myös suhteellisen vakaassa valtiossa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: KHO:n ei pidä lähteä politikointiin – ”Miksi yhtäkkiä kiinnostutaan vain turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien pätevyydestä?”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää