

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Meri: Toteutuuko lapsen oikeus kartoitettaessa sijaisperhettä?
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri jätti kirjallisen kysymyksen ministerille lastensuojelun läheisverkoston kartoituksesta.
Uusi lastensuojelulaki astui voimaan vuoden 2020 alusta. Laki sisältää erityisesti lapsen itsemääräämisoikeutta korostavia asioita, ja trendi onkin kääntynyt siihen suuntaan, että lastensuojelussa lähestytään asioita ensisijaisesti lapsen oikeuksien kautta.
– Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut ratkaisukäytännöissään huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä ja että se on lopetettava niin pian kuin mahdollista, ja että tavoite on perheen jälleenyhdistämisessä, Leena Meri taustoittaa.
Ensisijaisesti läheisen luokse
Kysymyksessä Meri ilmaisee huolensa siitä, että vastaavatko käytännöt lakia ja ohjeistuksia, kun lapselle etsitään sijoituspaikkaa.
– Lastensuojelulaki lähtee siitä, että ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisen ihmisen mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan. Myös terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset ovat varsin selkeät; niissä kerrotaan, että ensisijaisesti on kartoitettava lapsen sijoittamista lapselle läheisen henkilön luokse.
– Olen kuitenkin kuullut useilta tahoilta, ettei tämä käytännössä toteudu. Myös tilastot puhuvat sen puolesta, ettei lain tarkoittamaa läheiskartoitusta joko tehdä tai sitten sitä ei hyödynnetä tarpeeksi, Meri sanoo.
Toteutuuko laki?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2018 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli 18 544, joka tarkoittaa, että kasvua edelliseen vuoteen on 2,6%. Vuoden viimeisenä päivänä huostassa oli 9 533 lasta, joista noin puolet oli perhehoidossa. Tutkimuksen mukaan perhehoitoon sijoitetuista lapsista vain 13,1 prosenttia (689) oli sijoitettu sukulais- tai läheisperheisiin.
– Lapsen läheisille sijoitettujen määrä on todella alhainen. Onko todella niin, ettei sopivia läheisiä enempää löydy, vai sijoitetaanko lapset liian helposti lähipiirin ulkopuolelle? Meri ihmettelee.
– Kyseessä on tilanne, jossa laki näyttää olevan kunnossa, mutta käytännöt eivät. Siksi kysyin ministeriltä, onko lähiverkostokartoituksen käytännön toteutumisesta tekeillä selvitys. Selvityksessä pitäisi erityisesti tutkia, onko esimerkiksi isovanhemmilla tosiasiallinen mahdollisuus päästä sijaisperheeksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lastensuojelulaki sijoittaminen läheisverkosto huostaanotto Leena Meri perussuomalaiset hallitus lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Silpomisen tai sen uhan pitää aina käynnistää lastensuojelulliset toimet

Meri: Millaisia toimenpiteitä hallitus on toteuttamassa lastensuojelun osalta lasten suojelemiseksi fyysiseltä väkivallalta?

Meri vaatisi portaikkoon kuolleen pojan äidille ja isäpuolelle ehdotonta vankeutta: ”Tulee mieleen pikku-Eerikan tapaus”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.