

Donald Trump ja Joe Biden vääntämässä kättä. Tekoälyn luoma kuva. / Grok AI
Miksi vasemmiston hallitsemassa Piilaaksossa tapahtui joukkopako Trumpin leiriin, kysyy mahtilehti New York Times
Internetin alkuaikojen pioneeri ja Piilaakson tunnetuimpiin teknologiavaikuttajiin lukeutuva Marc Andreessen kertoo New York Timesin podcastissa, miten vasemmistohenkisessä Piilaaksossa petyttiin demokraatteihin, ja teknologiajohtajat karkasivat Trumpin taakse. Keskustelussa Andreessen taustoittaa teknologia-alan suhdetta politiikkaan 1990-luvulta lähtien. Hän nostaa esille mm. vasemmistoradikalismin leviämisen korporaatiomaailmaan, demokraattien poliittisen painostuksen teknologiasektoria kohtaan sekä yritysjohtajien taipumuksen woke-henkiseen moraaliposeeraamiseen.
Vasemmistohenkisenä tunnettu New York Times on julkaissut rohkean artikkelin ja podcastin pitkän linjan teknologiavaikuttaja Marc Andreessenista ja Piilaakson teknologiajohtajien joukkopaosta Donald Trumpin leiriin. Andreessen tuli tunnetuksi 1990-luvun alussa maailman ensimmäisten nettiselainten, Mosaicin ja Netscapen kehittäjänä.
Tunnin mittaisessa keskustelussa Andreessen valottaa Piilaakson poliittista ulottuvuutta 90-luvulta tähän päivään. Keskustelu auttaa ymmärtämään, miten 2010-luvulla huippuyliopistoissa yleistynyt vasemmistoradikalismi levisi teknologiafirmoihin ja vaikutti myös mm. sosiaalisen median alustajättien politisoitumiseen. Maailmankuulu teknologiavaikuttaja kertoo myös omakohtaisesti, miten hän pettyi demokraatteihin ja alkoi kannattamaan Trumpin uudelleenvalintaa.
Podcastin voi kuunnella mm. Applen, Spotifyn ja Youtuben kautta. Tähän artikkeliin on tiivistetty Andreessenin keskeisimmät näkökulmat.
1990-luku: Maltillinen vasemmisto voitti Piilaakson luottamuksen
Piilaaksossa oli 1990-luvulta lähtien vahva side Yhdysvaltain demokraattipuolueeseen. Elettiin aikaa, jolloin poliittinen polarisaatio oli huomattavasti vähäisempää. Innovatiiviset teknologia-alan yrittäjät kokivat olevansa osa suurta yhteiskunnallista ”diiliä”, jossa kapitalismi oli sulassa sovussa joidenkin vasemmistolaisten tavoitteiden kanssa.
Andreessen kuvailee, miten tämä suhde toimi 90-luvulla Bill Clintonin kaudella ja vielä Barack Obaman aikana: ”Clinton ja Gore ja heidän hallintonsa olivat uskomattoman innoissaan meistä. Al Gore [varapresidentti] oli suorastaan häkeltynyt… Se oli kuin romanttinen suhde.”
Demokraattihallinto piti ”dynaamista ja yrittäjähenkistä kapitalismia” talouskasvun mahdollistajana, hyvinvoinnin lähteenä. Demokraatit näyttäytyivät teknologia- ja yrittäjämyönteisinä, ja se herätti myötämielisyyttä Piilaakson väessä.
”Tietysti olit valmis maksamaan korkeampia veroja demokraattipuolueen hengessä… Tietysti olit valmis rahoittamaan kaikkia niitä ohjelmia, ja toki vippasit myös aktivistien kampanjoihin”, Andreessen kuvailee. Piilaakson pioneerin mukaan tämä perustui kuitenkin oletukseen, että osapuolet ymmärsivät toisiaan, ja että myös teknologia-ala saisi toimia ilman liiallista sääntelyä.
2010-luku: Obaman kaudella vasemmistoradikaalit valtasivat teknologiayhtiöt
”Vielä vuonna 2006 tyypillinen Harvardista valmistunut nuori työntekijä oli uraorientoitunut suorittaja. Keskustelut heidän kanssaan menivät tähän tyyliin: ’Milloin voin saada ylennyksen, ja paljonko minulle maksetaan? Milloin pääsisin viimein johtamaan firmaa?’ Sellaista se oli.”, Andreessen muistelee.
Obaman toisen kauden aikana vuosina 2012-2016 paine kuitenkin kasvoi Piilaaksossa. Andreessenin mukaan nuoret työntekijät, erityisesti huippuyliopistojen kasvatit, radikalisoituivat vasemmalle ja alkoivat kyseenalaistaa kapitalistista järjestelmää:
”Vuoteen 2013 mennessä tavanomainen Harvard-tulokas ajatteli: ’Nyt poltamme järjestelmän karrelle. Olette kaikki pahoja. Valkoiset ovat pahoja. Kaikki miehet ovat pahoja. Kapitalismi on paha. Teknologia on paha.’”
Pieni ja äänekäs vähemmistö demokraattien äärilaidasta alkoi mekastamaan organisaatioissa, ja suurempi, konflikteja välttelevä enemmistö antoi siimaa.
Kaikki työntekijät eivät enää keskittyneet yrityksen tavoitteisiin. Andreessenin mukaan jotkut hakivat töihin suorastaan sabotoidakseen firmaa. Tämä muutos johti konflikteihin yritysten sisällä. Andreessen muistelee, että kokouksissa liikeyrityksen johtoryhmää syytettiin jopa voitontavoittelusta.
Käännekohtana Trumpin vaalivoitto 2016
Viimeistään Trumpin valinta vuoden 2016 presidentinvaaleissa sai aikaan railon yritysten ja demokraattien välille. Demokraatit syyttivät mm. Facebookia disinformaation ja Venäjän vaikuttamisyritysten mahdollistamisesta.
”Demokraattien puoluekoneisto iski kiinni ja päätti, että Trumpin valinta oli meidän syytämme.”, Andreessen kertoo. Demokraatit painoivat päälle entisestään, eikä Piilaaksossa voitu muuta kuin nostaa kädet pystyyn.
Yritysten intoilua poliittisesta aktivismista ja identiteettipolitiikasta on usein pyritty selittämään yksipuolisilla rationaalisilla selityksillä. Woke on ajoittain haluttu tulkita hyväksi bisnekseksi. Andreessen puolestaan korostaa, että yritysjohtajien keskuudessa on vallinnut konformismia ja mukavuudenhalua. Se on johtanut moraaliposeeraamiseen:
”Ajatus amerikkalaisesta toimitusjohtajasta kapitalistisena voitontavoittelijana on yksinkertaisesti harhainen. Taloudellinen voitto on sijalla viisi tai sinne päin. Ylempänä on ainakin neljä tärkeämpää päämäärää. Tämä ei koske vain teknologia-alaa, vaan kaikkia suuryritysten johtajia. Sanoisin, että tärkeimpänä motiivina on: ’Olen hyvä ihminen.’ Hyvänä ihmisenä poseeraaminen on paljon taloudellista tulosta tärkeämpää. Juuri tästä syystä näimme suuryritysten yllättäen innostuvan markkinoinnista. Juuri sen takia näimme DEI-hulluttelua. Siksi näimme firmojen osallistuvan kaikenlaisiin sosiaalisen median boikotteihin.”
Bidenin kausi, sääntelyn kasvu ja uusi katse Trumpiin
Andreessen ja useat muut teknologiavaikuttajat kuten Elon Musk alkoivat nähdä demokraattien hallinnon haittaavan innovaatioita. Bidenin hallinnon aikana sääntelyn koettiin lisääntyvän merkittävästi. Yritysjohtajille soitettiin liittovaltion tasolta käskyttäviä puheluita.
Erityisesti kryptovaluuttoihin ja tekoälyyn kohdistuneet toimet olivat Andreessenille viimeinen pisara: ”He käynnistivät tajuttoman terrorikampanjan kitkeäkseen kryptot. Kun he uhkasivat tehdä samaa tekoälylle, ymmärsimme, että on puolustauduttava poliittisesti.” Kokemus sai Andreessenin ja useat muut teknologiajohtajat kääntymään Trumpin puoleen.
Trumpin hallinnon viesti teknologiayrityksille oli selkeä: vähemmän sääntelyä ja elintilaa innovaatioille. Andreessenin mukaan republikaanien ajattelussa korostui halu tehdä Yhdysvalloista globaali voittaja, maailman teknologinen johtotähti. Ajatukseen Trumpin toisesta kaudesta kohdistettiin nyt optimistisempia odotuksia. Sen nähtiin tuovan mukanaan paremmin organisoitu tiimi, paremmin tehtäviensä tasalla oleva hallinto.
Tätä nykyä teknologia-ala on pysyvästi poliittinen kiistakapula, sillä sen vaikutusvalta on niin suuri. Andreessen kertoo tiedostavansa tämän hyvin. Hänen mukaansa teknologiayritysten on ylläpidettävä suhteitaan politiikkaan pitkällä aikavälillä, sillä paluuta vanhaan ei ole: ”Sektorin on saatava äänensä kuuluviin.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.