

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas) ja pääministeri Juha Sipilä tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta 2016. Oikealla valtiovarainministeri Alexander Stubb. / Antti Aimo-Koivisto
Ministeri Lindström: ”Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on”
Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on, pohtii oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pääministerin virka-asunnolla keskiviikkoiltana. Hallitus on juuri ilmoittanut hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen.
– On aika ennenkuulumatonta suomalaisessa työelämässä, Lindström kuvailee. Että hallitus asettaa ensin tällaisen riman, jossain vaiheessa on lakkoilua ja vastustusta, mennään pakkolakeihin. Ja lopputulos on kuitenkin se, että yhdessä sovittiin. Onhan se todella merkittävä juttu.
Juha Sipilä (kesk.), Lindström ja Alexander Stubb (kok.) suhtautuivat sopimukseen erittäin myönteisesti.
– Teimme tämän ilon kautta ja tämä oli iloisin päiväni pääministerinä, Sipilä riemuitsi.
Lindströmin mielestä tyytyväisyyttä ei tarvinnut kaivaa uhon kautta, niin suuri tyytyväisyys vallitsi kymmenen kuukauden neuvottelujen jälkeen.
SAK hyväksynee sopimuksen
Lindström pitää todennäköisenä, että SAK hyväksyy nyt tehdyn sopimuksen. Liittojen hallitukset käsittelevät asiaa enimmäkseen perjantaina, AKT:n hallitus maanantaiaamuna ja SAK myös maanantaina.
– Enhän voi mennä ennakoimaan, mutta kyllä uskon, että he hyväksyvät ratkaisun. Ainakaan sellaista viestiä emme ole kuulleet, etteivät he hyväksyisi, Lindström kertoi.
Hallituksen tavoittelemat luvut yhä tavoitteina
Sipilä korosti, että hallituksen tavoite 5+5+5 miljardia euroa on yhä haussa. Yhteisten laskelmien mukaan nyt tehty sopimus kattaa ensimmäisestä 5 miljardista eurosta 3,7 miljardia ja yhdessä palkkaratkaisun kanssa se tekee noin 4 miljardia euroa.
Laskelmien mukaan ratkaisu tuo 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa, mikä on suurin yksittäinen paketti tavoitteena olevasta 110 000 työpaikasta, mikä nostaisi työllisyysasteen 72 prosenttiin.
– Laskelmiemme mukaan Suomi tavoittaa tällä sopimuksella Ruotsin kilpailukyvyn tasossa ja jos paikallinen sopiminen etenee hyvin, meillä on mahdollisuus saavuttaa myös Saksan taso jopa tämän vaalikauden aikana, Sipilä valotti hallituksen laskelmia.
Seuraavaksi liittokierros
Lindströmin mukaan seuraava suuri vaihe on kolme kuukautta kestävä liittokierros, jonka aikana tehdyt sopimukset muun muassa paikallisesta sopimisesta ja palkkaratkaisuista viedään yksittäisten liittojen tasolle. Ammattiliitot käyvät neuvottelut työnantajien järjestöjen eli neuvotteluosapuoliensa kanssa.
Hallitus katsoo ensi kesäkuussa, kuinka hyvin liitot ovat onnistuneet neuvottelemaan ja kuinka hyvin tulokset vastaavat hallituksen kilpailukykytavoitteita. Se ratkaisee, peruuko hallitus lisäleikkaukset, joiden määräksi on annettu aikaisemmin 1,5 miljardia euroa, ja onko varaa jopa miljardin euron veronalennuksille.
Seuraava tarkastelupiste on vuonna 2017, jolloin katsotaan edelleen tavoitteiden saavuttamista.
Hybridisopimus
Tästä on tulossa eräänlainen hybridimalli: SAK halusi tupon, mitä EK vastusti – EK halusi liittokierroksen. SAK:n tahdon mukaan jotakin sovittiin keskitetysti, mutta liittokierroksiin mentiin kuitenkin.
Suomen Yrittäjät ja kokoomus puolueena moittivat ensin paikallista sopimusta tässä sopimuksessa liian kevyeksi. Lindströmin mukaan asia ei ole näin.
– Suomen Yrittäjät tarkoitti nykyistä sopimusta verrattuna 17.2. antamaamme tiedotteeseen. Nykyisestä sopimuksesta puuttuvat palkat ja työajat, jotka yrittäjäjärjestö olisi halunnut sopia jo nyt. Mutta ne menevät nyt liittokierrokselle, Lindström selventää.
Eli paradoksaalisesti Suomen Yrittäjät halusivat tässä keskitettyä ratkaisua, siis tupoa, mutta liittokierrokselle se meni.
Paikallinen sopiminen ratkaisee työllistämisen
Paikallisen sopimisen neuvottelut ratkaisevat kevään kuluessa, kuinka suuren työllistämisjytkyn Suomi voi saada jo nyt päätetyn 35 000 paketin lisäksi – vaikka tarkkoja lukuja on toki vaikeaa esittää monimutkaisista asioista.
– Jos paikallinen sopiminen sujuu hyvin, se voi kasvattaa työllistämisen vaikutusta huomattavasti. Siksi jätimme vielä porkkanan, jotta voimme päättää toimenpiteistä 1,5 miljardin leikkausten välttämiseksi ja mahdollisten veronalennusten tekemisestä, Lindström korosti.
Kun liitot sopivat paikallisesta sopimisesta, yritykset ja niiden työntekijät voivat jatkaa sopimista yrityksissä tilanteiden ja tehtyjen päätösten mukaisesti.
Eli paikallista sopimista ei ole hukattu, vaan nyt neuvotellaan lisää siitä, kuinka paljon voimme saavuttaa yhdessä neuvottelemalla.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset neuvottelutuloksesta: Historiallinen saavutus

Lindström: ”Minä iloitsen uusista työpaikoista”

Lyly: ”Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”

EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

”Kela maksaa vuokran” – lupaus, joka johti vuokranantajan ansaan
Juha Telkkinen luotti siihen, että Kelan asumistuki takaisi vuokrien maksun - erityisesti, koska oli sovittu, että asumisen tuet maksetaan suoraan vuokranantajan tilille. Toisin kävi: vuokralainen siirsi tuen itselleen, jätti useita vuokria maksamatta, muutti pois salaa ja aiheutti tuhansien eurojen vahingot Kouvolassa sijaitsevaan asuntoon. Telkkisen mukaan tapaus paljastaa vuokramarkkinoilla kasvavan riskin, josta yksityisten vuokranantajien tulisi olla tietoisia.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi
Eduskunnassa kävi eilen selväksi, että keskustaa närästävät hallituksen aikeet ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin.

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi kabinettinsa kokouksessa, ettei halua somalisiirtolaisia Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa Itä-Afrikan maan asukkaat ”eivät tuo Yhdysvalloille mitään”, vaan elävät avustusten varassa.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yritystä estää sudenmetsästyksen käynnistyminen 1.1.2026 alkaen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












