Lindström: ”Minä iloitsen uusista työpaikoista”

Eduskunnan kyselytunti sujui torstaina kahtiajakoisissa merkeissä: samalla kun oppositio hiukan kiittikin hallitusta yhteiskuntasopimuksen syntymisestä, se koetti samaan hengenvetoon syyttää hallitusta ratkaisusta, jonka ay-liike ja työnantajajärjestöt tekivät.

35 000 uutta työpaikkaa

Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) sanoi kunta-alan työntekijän moittineen viestissään ministereitä siitä, että he hallituksen tiedotustilaisuudessa ilakoivat ja tekivät nyrkkitervehdyksen toisilleen, kun pienipalkkaisia kuritetaan ja heiltä viedään ostovoimaa.

– Minä en ole ainakaan ilakoinut sillä, että olen joutunut tekemään kipeitä päätöksiä – enkä todellakaan sillä, että joudutaan puuttumaan ihmisten etuihin ja menemään heidän lompakoilleen. Minä ilakoin yhdestä asiasta: sopimisesta ja toisesta asiasta: tässä voittaa työtön! Kun 35 000 työpaikkaa on myös työmarkkinajärjestöjen mukaan tulossa, niin eikö se ole ilahtumisen paikka, oikeus- ja työministeri Jari Lindström vastasi ja ihmetteli negatiivisuutta sopimuksen syntymisestä.

Sipilä: Tämä on päätös työttömille

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvisti hallituksen olevan äärimmäisen iloinen siitä, että tässä on tehty kovaa pohjaa sille, että 35 000, jopa 45 000 uutta työpaikkaa syntyisi.

– Tämä on päätös nimenomaan työttömille, jotka eivät näissä pöydissä ole päättämässä. Meillä on vielä paljon tehtävää sen eteen, että 110 000 työpaikan tavoite täyttyisi. Se vaatii paljon päätöksiä, mutta tämä on merkittävin osa tässä asiassa, Sipilä sanoi.

– Kyllä se tuska, joka palkansaajajärjestöillä on, on hyvin tiedossa ja se on hyvin ymmärrettävää. Lausun nöyrimmät kiitokseni, että tällainen ymmärrys työttömien eteen on löytynyt tässä neuvotteluprosessissa, Sipilä jatkoi.

Suomi löytää tiensä ulos vaikeuksista

Oppositio väitti myös, että sopimusesitys olisi lahja pienipalkkaisilta työntekijöiltä vientiyrityksille, jotka jakavat suuria osinkoja. Jopa Lauri Ihalainen (sd.) koetti kysyä, voisivatko vientiyritykset osallistua talkoisiin jättämällä osinkoja nostamatta.

Ihalainen nosti esiin myös sopimuksen ansiot: jos keväällä käy ilmi, että sopimuksen toteuttaminen on onnistunut ammattiliittojen liittokierroksella, se todistaa sopimusyhteiskunnan olevan voimissaan. Hän kiitti sitäkin, että myös paikallinen sopiminen on otettu osaksi yhteisen sopimisen kokonaisuutta.

Pääministeri kiitti tätä näkemystä ja työmarkkinaosapuolia uuden sopimisen taidon löytämisestä, mistä on hänen mukaansa satanut kehuja jo ulkomaita myöten: Suomi on yhteiskunta, joka löytää tiensä vaikeasta tilanteesta ulos.

Paikallinen sopiminen sovitaan yhdessä

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat kesäkuussa yhdessä, kuinka hyvin yhteiskuntasopimuksen linjaukset on onnistuttu viemään liittotasolle, suurimpana asiana paikallisen sopimuksen käytännöt, joiden työllisyys- ja talousvaikutukset voidaan parhaassa tapauksessa arvioida hyvin suuriksi. Niistä riippuu kilpailukyvyn parantuminen ja työpaikkojen synty.

Jos tulokset vastaavat riittävän hyvin hallitusohjelman tavoitteita kilpailukyvyn parantamiseksi, hallitus voi miettiä, missä määrin voidaan perua kaiken varalle kaavailtuja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksia vai perutaanko ne kokonaan – ja voidaanko parhaassa tapauksessa antaa lisää veronalennuksia jopa miljardin edestä.

Selviytymislauseke neuvotellaan yhdessä

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Arto Satonen totesi:

– Tämä on ennen kaikkea työllisyysratkaisu: ainakin 35 000 pääsee tällä sopimuksella töihin, todennäköisesti enemmän. On hienoa, että siitä on voitu yhdessä sopia. Toivoa sopii, että hyväksyminen on kattava myös SAK:n osalta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun paikallinen sopiminen etenee näin merkittävästi.

Lindström vastasi vielä Satosen kysymykseen yritysten selviytymislausekkeesta.

– Se on tarkoitettu juuri niihin tilanteisiin, joissa on uhkana irtisanomiset ja lomautukset. Se pitää sitten katsoa yhdessä, mutta ei niin, että jompikumpi osapuoli sanelee. Ei, vaan se katsotaan yhdessä. Se on ollut koko ajan ajatus. Minun mielestäni tämä on sekä työnantajien että työntekijöiden etu, että tässä asiassa päästään eteenpäin.