

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas) ja pääministeri Juha Sipilä tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta 2016. Oikealla valtiovarainministeri Alexander Stubb. / Antti Aimo-Koivisto
Ministeri Lindström: ”Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on”
Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on, pohtii oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pääministerin virka-asunnolla keskiviikkoiltana. Hallitus on juuri ilmoittanut hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen.
– On aika ennenkuulumatonta suomalaisessa työelämässä, Lindström kuvailee. Että hallitus asettaa ensin tällaisen riman, jossain vaiheessa on lakkoilua ja vastustusta, mennään pakkolakeihin. Ja lopputulos on kuitenkin se, että yhdessä sovittiin. Onhan se todella merkittävä juttu.
Juha Sipilä (kesk.), Lindström ja Alexander Stubb (kok.) suhtautuivat sopimukseen erittäin myönteisesti.
– Teimme tämän ilon kautta ja tämä oli iloisin päiväni pääministerinä, Sipilä riemuitsi.
Lindströmin mielestä tyytyväisyyttä ei tarvinnut kaivaa uhon kautta, niin suuri tyytyväisyys vallitsi kymmenen kuukauden neuvottelujen jälkeen.
SAK hyväksynee sopimuksen
Lindström pitää todennäköisenä, että SAK hyväksyy nyt tehdyn sopimuksen. Liittojen hallitukset käsittelevät asiaa enimmäkseen perjantaina, AKT:n hallitus maanantaiaamuna ja SAK myös maanantaina.
– Enhän voi mennä ennakoimaan, mutta kyllä uskon, että he hyväksyvät ratkaisun. Ainakaan sellaista viestiä emme ole kuulleet, etteivät he hyväksyisi, Lindström kertoi.
Hallituksen tavoittelemat luvut yhä tavoitteina
Sipilä korosti, että hallituksen tavoite 5+5+5 miljardia euroa on yhä haussa. Yhteisten laskelmien mukaan nyt tehty sopimus kattaa ensimmäisestä 5 miljardista eurosta 3,7 miljardia ja yhdessä palkkaratkaisun kanssa se tekee noin 4 miljardia euroa.
Laskelmien mukaan ratkaisu tuo 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa, mikä on suurin yksittäinen paketti tavoitteena olevasta 110 000 työpaikasta, mikä nostaisi työllisyysasteen 72 prosenttiin.
– Laskelmiemme mukaan Suomi tavoittaa tällä sopimuksella Ruotsin kilpailukyvyn tasossa ja jos paikallinen sopiminen etenee hyvin, meillä on mahdollisuus saavuttaa myös Saksan taso jopa tämän vaalikauden aikana, Sipilä valotti hallituksen laskelmia.
Seuraavaksi liittokierros
Lindströmin mukaan seuraava suuri vaihe on kolme kuukautta kestävä liittokierros, jonka aikana tehdyt sopimukset muun muassa paikallisesta sopimisesta ja palkkaratkaisuista viedään yksittäisten liittojen tasolle. Ammattiliitot käyvät neuvottelut työnantajien järjestöjen eli neuvotteluosapuoliensa kanssa.
Hallitus katsoo ensi kesäkuussa, kuinka hyvin liitot ovat onnistuneet neuvottelemaan ja kuinka hyvin tulokset vastaavat hallituksen kilpailukykytavoitteita. Se ratkaisee, peruuko hallitus lisäleikkaukset, joiden määräksi on annettu aikaisemmin 1,5 miljardia euroa, ja onko varaa jopa miljardin euron veronalennuksille.
Seuraava tarkastelupiste on vuonna 2017, jolloin katsotaan edelleen tavoitteiden saavuttamista.
Hybridisopimus
Tästä on tulossa eräänlainen hybridimalli: SAK halusi tupon, mitä EK vastusti – EK halusi liittokierroksen. SAK:n tahdon mukaan jotakin sovittiin keskitetysti, mutta liittokierroksiin mentiin kuitenkin.
Suomen Yrittäjät ja kokoomus puolueena moittivat ensin paikallista sopimusta tässä sopimuksessa liian kevyeksi. Lindströmin mukaan asia ei ole näin.
– Suomen Yrittäjät tarkoitti nykyistä sopimusta verrattuna 17.2. antamaamme tiedotteeseen. Nykyisestä sopimuksesta puuttuvat palkat ja työajat, jotka yrittäjäjärjestö olisi halunnut sopia jo nyt. Mutta ne menevät nyt liittokierrokselle, Lindström selventää.
Eli paradoksaalisesti Suomen Yrittäjät halusivat tässä keskitettyä ratkaisua, siis tupoa, mutta liittokierrokselle se meni.
Paikallinen sopiminen ratkaisee työllistämisen
Paikallisen sopimisen neuvottelut ratkaisevat kevään kuluessa, kuinka suuren työllistämisjytkyn Suomi voi saada jo nyt päätetyn 35 000 paketin lisäksi – vaikka tarkkoja lukuja on toki vaikeaa esittää monimutkaisista asioista.
– Jos paikallinen sopiminen sujuu hyvin, se voi kasvattaa työllistämisen vaikutusta huomattavasti. Siksi jätimme vielä porkkanan, jotta voimme päättää toimenpiteistä 1,5 miljardin leikkausten välttämiseksi ja mahdollisten veronalennusten tekemisestä, Lindström korosti.
Kun liitot sopivat paikallisesta sopimisesta, yritykset ja niiden työntekijät voivat jatkaa sopimista yrityksissä tilanteiden ja tehtyjen päätösten mukaisesti.
Eli paikallista sopimista ei ole hukattu, vaan nyt neuvotellaan lisää siitä, kuinka paljon voimme saavuttaa yhdessä neuvottelemalla.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset neuvottelutuloksesta: Historiallinen saavutus

Lindström: ”Minä iloitsen uusista työpaikoista”

Lyly: ”Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”

EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













