Ministeri Tavio ei kannata ajatusta gazalaisten tuomisesta Suomeen sairaalahoitoon – ”Ei vaikuta loukkaantuneiden lasten kannalta optimaaliselta ratkaisulta”

Gazalaisten lennättäminen Suomeen ei vaikuta loukkaantuneiden lasten kannalta optimaaliselta ratkaisulta tai humanitäärisen rahoituksen kannalta kustannustehokkaalta, sanoi ministeri Ville Tavio Pikkuparlamentin suurlähettiläskokouksen tiedotustilaisuudessa.

Tavio kertoi, ettei ollut tietoinen pääministeri Petteri Orpon (kok.) tekemästä ehdotuksesta ennen sen tuomista julkisuuteen. Orpo sanoi sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että asiaa selvitetään.

– Itseltäni siitä ei oltu kysytty. Ja jos oltaisiin, niin olisin sanonut vastustavani, Tavio totesi.

Murrosten keskellä Suomi on aktiivinen toimija

Ministeri Tavio painotti linjapuheessaan kaupan, talouden ja turvallisuuden tiivistä yhteyttä. Hän korosti, että Suomi tarvitsee lisää vapautta kansainväliseen kauppaan, uusia kumppanuuksia ja EU:n sisämarkkinoiden vahvistamista.

Ministeri otti puheessaan huomioon muuttuneen maailmantilanteen ulkomaankaupassa.

– Murrosten keskellä Suomi on aktiivinen toimija, joka edistää ennakoivasti ja aloitteellisesti Suomen ja suomalaisten yritysten etua, Tavio sanoi.

Tulevina vuosina Suomen tavoitteena tule olemaan kaupan vapauttaminen ja kansainvälisten kumppanuuksien vahvistaminen. Varsinkin uusien vapaakauppasopimusten solmiminen (mm. Mercosur, Australia, Intia ja Indonesia) ovat keskeisellä sijalla.

Turvallisuus ja puolustusteollisuus keskiössä

Talous ja turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa yhä tiiviimmin. Puolustusvientiin ja kokonaisturvallisuusratkaisuihin panostetaan osana Naton velvoitteita ja viennin edistämistä. Yrityksiä tuetaan taloudellisten riskien ja painostuksen hallinnassa.

– Suomen puolustustarvikeviennin näkymät ovat lupaavia, kun kansainväliset alan markkinat ovat kasvussa. Nyt meillä on erinomainen tilaisuus panostaa puolustusvientiin ja uusiin kumppanuuksiin, Tavio painotti.

Kehityspolitiikka kytketään Suomen talousintresseihin

Tavio nosti puheessaan esiin, että nyt koko kansainvälisen kehityspolitiikan paradigma muuttuu; painotus siirtyy lahja-avusta investointeihin ja yksityisen sektorin roolin vahvistamiseen.

– Kytkemme kehitysyhteistyön Suomen omaan taloudelliseen intressiin. Puolustamme suomalaista työtä ja yrittäjyyttä. Tärkeimpiä tavoitteitamme on kasvattaa Suomen vientiä, Tavio totesi.

Perussuomalaisten johdolla hallitus on ehdollistanut kehitysyhteistyön sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittamiselle ja omien kansalaisten vastaanottamiselle.

Ukraina tärkein kehitysrahoituksen kumppanimaa

– Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu sääntöpohjaisen järjestyksen noudattamiselle ja omien kansalaisten vastaanottamiselle. Emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä hallitusten kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa, Tavio sanoi.

Tukea Ukrainalle on annettu 3,8 miljardia euroa, joista yli miljardi on mennyt kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

Suomi tukee Ukrainan jälleenrakennusta ja suomalaisyritysten osallistumista siihen. Uudet rahoitusinstrumentit (mm. Finland-Ukraine Investment Facility) ja Finnpartnershipin lisärahoitus tukevat investointeja ja yritysyhteistyötä.