Miten hyvinvointiyhteiskunta säilyy ja muuttuu?

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen (kuvassa) työ hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden luotaajana sai kouriintuntuvaa sisältöä tänään, kun tulevaisuusvaliokunta julkaisi raportin Hyvinvointiyhteiskunta 2030 – kestääkö hyvinvointiyhteiskunta?

Immonen johtaa valiokunnan jaostoa, joka tekee hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kehityskulkuja arvioivan raportin tulevien keskustelujen ja päätösten pohjaksi.

– Tulevaisuusvaliokunta perustaa jaostoja, jotka selvittävät jotakin merkittävää tulevaisuuteen liittyvää asiaa. Nyt päätettiin selvittää, miten hyvinvointiyhteiskunta selviytyy tulevaisuuden haasteista, Immonen kertoo.

Jaostoon kuuluu jäseniä yli puoluerajojen ja Immonen kuvaa yhteistyötä hyväksi. Raporttia julkistettaessa SDP:n Päivi Lipponen kehui Immosta erittäin hyvästä työstä. Ryhmään kuuluu väkeä laidasta laitaan kokoomuksen Jaana Pelkosesta vasenryhmän Markus Mustajärveen saakka.

Vankka asiantuntijapohja

Aluksi valiokunta kuuli lukuisia asiantuntijoita, kuten Heikki Hiilamoa, joka toimi elokuuhun saakka Kelan tutkimusprofessorina ja on nyt Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori, ja Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangasta.
Raporttia tekemään perustettiin yksi kansainvälinen ja kaksi suomalaista asiantuntijoista ja kansalaisjärjestöistä koostuvaa työryhmää, joita johtivat John Casti ja Leena Ilmola. Ryhmät kehittivät kahdeksan erilaista tulevaisuuden mahdollisuutta, joista neljää kehitettiin pidemmälle.

Huhtikuussa tämä tutkimusaineisto vietiin myös internetiin kansalaisten arvioitavaksi. Sieltä löytyy myös perjantaina julkaistu kirja pdf-tiedostona.

Uraauurtava keskustelu
kuin facebook-ketju

Tutkimuksen joukkoistamiseen perustuva nettikeskustelu tapahtuu joukkoistamisalustalla osoitteessa www.suomijoukkoistaa.fi Se avattiin jo huhtikuun puolivälissä ja keskustelu jatkuu toukokuun loppuun saakka. Valiokunta pyrkii kokoamaan loppuraportin eduskunnan kevätkauden loppuun mennessä.

– Tämä on ensimmäinen näin laajassa mitassa tehty eduskunnan hanke, johon kansalaiset voivat osallistua vapaasti internetin välityksellä, Immonen kertoo.

Keskustelu etenee kuin facebookin keskusteluketju. Keskusteluun osallistuja näkee aiemmin kirjoitetut kommentit ja hän voi tykätä tai ei-tykätä toisten ehdotuksia ja halutessaan jatkaa keskustelua niiden pohjalta tai esittää suoraan oman uuden näkökulmansa.

Oraakkelit lietsovat kansalaiskeskustelua

Keskustelua lietsoo neljä erilaista radikaalioraakkelia eli provokaattoria, jotka esittävät omia hiukan kärjistettyjäkin näkökulmiaan siinä toivossa, että ne poikisivat hedelmällisiä kannanottoja yleisön joukosta.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista oraakkeli-menetelmää käytetään eduskunnan tutkimuksissa.

– Huomioimme keskustelun tuloksen, kuten sen, mihin suuntaan keskustelu etenee ja mietimme, miksi näin tapahtuu, samoin kuin sen, minkä vuoksi keskusteluun osallistuttiin joko paljon tai vähän. Emme osallistu keskusteluun itse, rajoitamme ainoastaan epäasiallisten kannanottojen julkaisua, Immonen sanoo.