Lehtikuva
Suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen erittäin vahva, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore kysely. Suomalaiset tukevat myös puolustusmäärärahojen nostoa ja luottavat puolustuspolitiikan hoitoon. Sen sijaan Yhdysvaltojen valmius puolustaa Suomea tai muita Euroopan maita jakaa suomalaisten mielipiteitä.
Usko Yhdysvaltojen valmiuteen puolustaa Suomea tai muita Euroopan maita Nato-velvoitteiden puitteissa jakaa suomalaisia. Tämä ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselystä, joka julkistettiin Helsingissä tänään.
MTS kysyi tänä vuonna ensimmäistä kertaa: ”Uskotteko, että Yhdysvallat olisi valmis puolustamaan Suomea tai muita Euroopan maita Nato-velvoitteiden puitteissa, jos sota syttyisi?”
Siihen, että Yhdysvallat olisi valmis puolustamaan Suomea tai muita Euroopan maita Nato-velvoitteiden puitteissa, jos sota syttyisi, uskoo 39 prosenttia. Miehistä näin ajattelee 51 ja naisista 28 prosenttia.
Perussuomalaisten kannattajista näin arvioi 55 prosenttia, kokoomuksen kannattajista 50, keskustan 44, SDP:n 36, vihreiden 27 ja vasemmistoliiton kannattajista 25 prosenttia.
Siihen, että Yhdysvallat olisi valmis puolustamaan Suomea tai muita Euroopan maita Nato-velvoitteiden puitteissa, jos sota syttyisi, ei usko 35 prosenttia, naisista 43 ja miehistä 27 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannattajista näin arvioi 58 prosenttia, SDP:n kannattajista 43, vihreiden 38, keskustan 37, perussuomalaisten 28 ja kokoomuksen kannattajista 18 prosenttia.
Suomi liittyi Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäseneksi huhtikuussa 2023. Vaikka Yhdysvaltojen myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen on tutkimuksen mukaan laskenut, on Nato-jäsenyyden kannatus edelleen vahva. Nato-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 84 prosenttia kansalaisista.
Suomalaiset odottavat myös saavansa tarvittaessa muilta liittolaismailta tukea, mutta suomalaiset ovat myös valmiita antamaan tukea muille Nato-jäsenmaille. Keskeisimmäksi suomalaisten viiteryhmäksi koetaan Naton lisäksi Pohjoismaat.
YK:n myönteisen vaikutuksen osuus Suomen turvallisuudelle on tutkimuksen mukaan vähentynyt edelleen.
Lisäksi EU:n myönteinen vaikutus Suomen turvallisuudelle on nyt mittaushistorian toiseksi alimmalla tasolla, mutta silti EU:lla nähdään yhä olevan puolustuksen saralla keskeinen rooli.
Puolustusmäärärahojen korottamista tukee 61 prosenttia suomalaisista, ja kansalaisten maanpuolustustahto on erittäin vahva.
Tutkimuksessa kysyttiin myös: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”
Myönteisesti tähän kysymykseen vastaa 78 prosenttia kaikista suomalaisista.
Puolueista suurin maanpuolustustahto on perussuomalaisten kannattajilla, joista Suomea puolustaisi aseellisesti 87 prosenttia. Keskustan tahtotila on 86, kokoomuksen 84, vihreiden 80, SDP:n 76 ja vasemmistoliiton 61 prosenttia.
Suurin osa suomalaisista pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna ja luottaa erittäin tai melko paljon Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea erilaisia sotilaallisia uhkia vastaan.
Nykyisenlaiseen miehiä koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen perustuvaa puolustusjärjestelmää tukee 75 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Sotilaallinen tilanne Suomen lähialueilla arvioidaan uhkaavaksi seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Kehitys Venäjällä ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat suomalaisten suurimmat huolenaiheet. Myös huoli kehityksestä Yhdysvalloissa on noussut selvästi aiemmasta.
Suomalaiset pitävät Ukrainan auttamista tärkeänä. Ukrainalle ollaan valmiita antamaan aseellista apua ja lisäämään pakotteita Venäjälle.
MTS:n tutkimuksessa kysyttiin myös ensimmäisen kerran suomalaisen yhteiskunnan varautumisesta sekä siitä, miten kansalaiset itse kykenevät vastaamaan erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriiseihin.
Tutkimuksen mukaan luottamus sisäiseen turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen suomalaisessa yhteiskunnassa on vahva.
79 prosenttia vastaajista arvioi, että yhteiskunta on erittäin tai melko hyvin varautunut ja kykenevä vastaamaan erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriiseihin.
Noin kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi oman toimintakykynsä sekä turvallisuustietonsa ja -taitonsa riittäviksi toimintaan erilaisissa häiriötilanteissa.
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Tutkimukseen haastateltiin syys-lokakuussa 1 072 henkilöä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta käy tällä viikolla ratkaisevat käsittelyt ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä koskien jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtisanoutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew painottaa, ettei maanpuolustuksesta voi tinkiä missään olosuhteissa.
Ruotsi ajoi vuosituhannen vaihteen rauhanhuumassa armeijansa alas ja nyt on maksun aika. Varustautumiseen satsataan tulevaisuudessa satoja miljardeja lisää. Vahvan puolustuksen rakentamien on kuitenkin vaikeaa, kun armeijan perusta reserveineen on torso. Vastuun kantajista ei ole ruuhkaa, mutta päätösten takana olivat yksiselitteisesti vihervasemmisto ja erityisesti sosialidemokraatit.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää tänään julkistettua linjausta puolustusmenojen kasvattamisesta kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä mittaluokaltaan ennennäkemättömänä panostuksena Suomen turvallisuuden eteen.
Puolustusministeriön työryhmä esittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolin vahvistamista osana kokonaisturvallisuutta ja sen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä niin koulutuksessa, varautumisessa kuin virka-aputehtävissä. Työryhmä linjasi asiasta tänään julkistetussa Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tila 2030 -raportissaan.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Viikon suosituimmat
Eduskunnassa kävi eilen selväksi, että keskustaa närästävät hallituksen aikeet ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin.
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi kabinettinsa kokouksessa, ettei halua somalisiirtolaisia Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa Itä-Afrikan maan asukkaat ”eivät tuo Yhdysvalloille mitään”, vaan elävät avustusten varassa.
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yritystä estää sudenmetsästyksen käynnistyminen 1.1.2026 alkaen.
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
