

Näillä ohjeilla takuuvarma turvapaikka: harjoittele, näyttele uhria, heiluta käsiä, elehdi
Turvapaikanhakijoita ohjeistetaan pikkutarkoin ohjein turvapaikkahaastattelua varten. Ohjeissa tehdään selväksi, että hakijoiden täytyy vedota nimenomaan henkilökohtaiseen vainoon, koska muuten turvapaikkaa ei heru.
Useilla arabiankielisillä sivustoilla jaetaan yksityiskohtaisia ohjeita turvapaikanhakua varten. Maahanmuuttovirasto on MTV:n uutisen mukaan pulassa, koska turvapaikkahaastattelujen ”oikeat vastaukset” leviävät lähtömaissa. Ongelma on kuitenkin vielä tätäkin laajempi.
Suomi ei myönnä turvapaikkaa, ellei hakijaa uhkaa henkilökohtainen vaino. Niinpä on turvapaikanhakijoiden intressissä korostaa henkilökohtaista vainoa. Verkosta löytyy runsaasti apua haastatteluja varten. Suomen Uutiset käänsi yhdet turvapaikkahaastattelua varten laaditut ohjeet ammattikääntäjällä.
Ohjeissa Mahmoud Abu Amsha -niminen henkilö tarjoaa sivuillaan Eurooppaan pyrkiville siirtolaisille pikkutarkkoja neuvoja, joilla selvitä turvapaikkahaastattelusta. Suomen turvapaikkatilanteesta kirjoitetaan sivuilla laajalti. Sivuilla on vierailtu yli 10 miljoonaa kertaa. Seuraavassa käännös:
Katso täältä, miten läpäiset turvapaikkahaastattelun
Tervetuloa taas sivuillemme, hyvät lukijamme. Tänään kerromme kohta kohdalta, millä keinoilla on mahdollista läpäistä turvapaikkahaastattelu. Keskitymme turvapaikkatarinan rakentamiseen. Kirjoitimme sivuillamme jo aikaisemmin turvapaikkahaastattelusta. Eri kohdemaissa on erilaisia haastattelukäytäntöjä, ja meille tulee paljon kysymyksiä tästä aiheesta. Nyt syvennymme jälleen aiheeseen.
Turvapaikkahaastattelun perusteella päätetään, saako hakija turvapaikan vai ei. Hakijat ovat nähneet valtavasti vaivaa ja käyttäneet paljon rahaa päästäkseen perille. Haastattelu on hakijan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä. Jos haastattelu onnistuu, hakija saa turvapaikan. Jos se epäonnistuu, hänet karkoitetaan.
Tämänpäiväisessä kirjoituksessa kerrotaan, minkälaisella tarinalla voi läpäistä turvapaikkahaastattelun.
1. Turvapaikanhakijan tarinan tulee olla yksinkertainen, muttei liian lyhyt. Tarinaa ei tule kopioida sellaisenaan mistään, sen on oltava uniikki.
2. Älä rönsyile. Yksi harmoninen ja selkeä tarina riittää.
3. Kuvauksen, jonka annat lähtömaasi olosuhteista, tulee olla realistinen. Henkilö, joka haastattelee sinua, on selvillä lähtömaasi yleisestä tilanteesta.
4. Turvapaikanhakijan tai hänen perheensä tulee olla välittömän uhan alla. Muuten turvapaikkaa ei saa.
5. Älä mainitse tarinassasi mitään aseista tai siitä, että osaat käyttää aseita. Näyttele uhria, älä teloittajaa.
6. Korosta tarinassasi sitä, että sinuun kohdistuu välitön uhka.
7. Kerro haastattelijalle, että olit lähtömaassasi joko ammatinharjoittaja tai että sinulla oli oma yritys. Jos olit työttömänä, älä mainitse tätä, koska se vaikuttaa negatiivisesti haastattelun tulokseen. Anna haastattelijalle sellainen kuva, että olet turvapaikanhakija, etkä työpaikanhakija.
8. Tarinasi ei saa olla liian pitkä tai liian lyhyt.
9. Vakuuta, että sinuun kohdistuva uhka on todellinen ja aito. Korosta tätä niin paljon kuin voit.
10. Kiinnitä huomiota tarinaan, jolla kerrot uhkauksistasi. Sinun täytyy olla uskottava ja vakuuttava.
11. Kun kerrot uhkailusta, heiluta käsiäsi ja elehdi kasvoillasi.
12. Sinuun kohdistuvan uhan tulee olla kestoltaan jatkuvaa, ei väliaikaista. Väliaikaiseen uhkaan vetoaminen ei oikeuta turvapaikkaan.
13. Mikäli mahdollista, näytä haastattelussa kirjallisia todisteita uhkauksista. Jos tällaisia ei ole, kerro että sinua on uhkailtu erilaisissa viestintävälissä siten, ettet pystynyt tallentamaan uhkauksia. Voit sanoa esimerkiksi myös, että sait uhkauksia kirjeitse, mutta revit ne ja heitit sitten pois.
14. Harjoittele tarinasi kertomista useita kertoja ennen haastattelua.
15. Mikäli olet asunut lähtömaassasi turvallisella alueella, voit silti vedota uskonnollisen tai etnisen väkivallan uhkaan. Voit esimerkiksi sanoa, että kuulut vähemmistöryhmään joka asuu vihamielisen enemmistön kansoittamalla alueella, ja että olosi ovat siellä sietämättömät.
Yhteenvetona: Tarina on kaikkein tärkein asia turvapaikan saamisen kannalta. Toivomme, että näistä ohjeista on ollut sinulle hyötyä oman turvapaikkatarinasi rakentamisessa. Onnea kaikille.
TOIMITTAJAN KOMMENTTI
Maahanmuuttoviraston kriteerit löytyvät netistä englanniksi. Viraston mukaan hakijalle annetaan turvapaikka tai oleskelulupa, jos hänellä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa tai jos hakija ei voi palata kotimaahansa sijoutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi.
Turvapaikanhakijat eivät ole hölmöjä. He ovat usein lähtömaidensa vauraimpia ja koulutetuimpia ihmisiä. Jos heille etukäteen tehdään selväksi, että henkilökohtaiseen uhkaan vetoamalla voi saada turvapaikan, niin kohdemaan viranomaisten ei pitäisi yllättyä suuresti havaitessaan, että lähes joka ikisessä haastattelussa korostetaan henkilökohtaista uhkaa.
Turvapaikkahaastatteluja pitävät viranomaiset ovat mahdottoman tehtävän edessä. Heillä ei ole realistisia keinoja selvittää, onko turvapaikkaa anovan henkilön kertomus totta vai ei. Maahanmuuttoviraston mukaan epäselvissä tapauksissa asia ratkaistaan turvapaikanhakijan eduksi.
Suomi on luonut oudon automaatin. Tietynlaisen tarinan kertomisella saa turvapaikan ja pääsee erittäin avokätisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Tulijat majoitetaan, ruokitaan ja vaatetetaan. He saavat käyttörahaa ja pääsevät yksityisen sairaanhoidon piiriin. Jokainen tulija maksaa Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan yhteiskunnalle vähintään 13 200 euroa vuodessa. Samaan aikaan kantaväestön asema heikkenee.
Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista käännytyspäätösten osalta. Eurostatin tilastojen mukaan esimerkiksi Irakista tulleista turvapaikanhakijoista myönteisen päätöksen sai Tanskassa 13 prosenttia, Norjassa 31 prosenttia, Ruotsissa miltei 50 prosenttia ja Suomessa 76 prosenttia hakijoista. Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kärkitilaa pitääkin juuri Irak.
Turvapaikanhakijat hakevat paikkaa sieltä, minne pääsy on todennäköisintä. Pohjoismaiden käännytyspäätösten vertailu kertoo, että turvapaikkatarinoiden uhkailutarinoihin suhtaudutaan muualla paljon kriittisemmin kuin meillä.
Kuten sanottu, turvapaikanhakijat eivät ole hölmöjä. Meistä suomalaisista en ole aivan varma.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ei ihme, että Välimerellä käy kuhina – laitonta maahanmuuttoa pyörittää ammattimainen markkinointikoneisto

Hanna Mäntylä ja turvapaikanhakijoiden sosiaaliturva – puhe kokonaisuudessaan

Tutkimus valottaa tahriib-ilmiötä – Somaliasta muutetaan Eurooppaan taloudellisten syiden vuoksi

ISIS-taistelijat ostavat syyrialaispasseja

Maahanmuuttajien rikollisuustaso kantaväestöä korkeampi

Poliisi, joka sai tarpeekseen – Samuli Sibakoff paljastaa Suomeen pakolaisina saapuneiden todelliset tarinat – ”kaikista kohtaamistani vain yhdellä oikea hätä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää