Jätevesiasetus – Neljän miljardin kupla

Kotitaloudet maksavat yli 10 000 euroa per talous toimimattomasta jätevesijärjestelmästä. Näitä maksumiehiksi joutuvia talouksia on Suomessa yli 400 000.

Jätevedenpuhdistuslaitteisiin on tehty jo satojen miljoonien hukkainvestointi. Mitä nämä toimimattomat laitteet sitten tekevät? Kansankielellä sanottuna ne toimivat kahvinsuodatuspaperin tavalla. Porot jäävät paperiin, mutta vahva neste läpäisee järjestelmän. Eli tässä tapauksessa vain pökäleet saadaan pois, kiteyttää perussuomalaisten työmies Matti Putkonen.

Perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa puhunut Putkonen perää ympäristöministeriön vastuuta. Putkosen mukaan ongelmallisinta on se, että Syke ja ympäristöministeriö sälyttävät vastuun ostajalle – eivätkä laitteen tehneelle yritykselle tai järjestelmän rakentajalle.

– Valmistajalla on EU:n mukaan aina vastuu myymästään tuotteesta, Putkonen muistuttaa.

Jäljet johtavat Vanhasen hallitukseen

Hajavesiasetus on Vanhasen hallituksen peruja vuodelta 2004.

– Sen toteutus aiheutti heti hämminkiä. Ihmisten oikeudenmukaisuustaju ei puhunut samaa kieltä, Putkonen kertoo.

Perussuomalaiset ovat vaatineet lain toimeenpanon keskeyttämistä.

– Kiviniemen hallitus joutuikin pakon edessä lieventämään lakia, koska se pelkäsi korvausvastuuta. Jo silloin oli myyty tuotteita, jotka eivät täyttäneet asetusten mukaisia normeja, Putkonen tarkentaa.

Putkosen mielestä poliittinen vastuu CE-merkin salailusta ja yritysten vastuiden siirtämisestä yrityksiltä ostajille kuuluu ex-ministeri Paula Lehtomäelle (kesk.), kansliapäällikkö Hannele Pokalle (kesk.) ja ympäristöministeri Ville Niinistölle (vihr.).

Myyntimiehinä ovat toimineet
kuntien virkamiehet

Tilaisuuden asiantuntijapuhuja, riihimäkeläinen pesukemikaaliyrittäjä Esa Mäkinen kiinnostui aiheesta vuonna 2008, kun hän tutki CE-merkin ja CE-testin välistä yhteyttä Syken raportista.

– Huomasin, että niiden tiedot eivät täsmänneet keskenään. Samaan aikaan kunnalliset rakennusvalvonnat vielä ihmettelivät, mitä CE-merkki oikein tarkoittaa, ja miten se suhtautuu Suomen jätevesiasetuksen asettamiin vaatimuksiin, hän sanoo.

Myös Syke huomasi testanneensa laitteet huomattavasti pienemmällä kuormalla kuin mitä Suomen jätevesiasetuksen mitoitusvaatimukset edellyttivät.

– Tästä tietoisena virkamiehet antoivat valmistajan vakuutuksen ympäristöministeriön nimissä, leimojen kera, jossa vakuutettiin, että kyseinen CE-merkitty tuote täyttää asetuksen vaatimukset, Mäkinen kertoo.

Useat tahot ovat huomauttaneet
Suomen ympäristökeskusta

Prosessia läheltä seurannut Mäkinen kertoo, että vuoden 2008 jälkeen Suomen ympäristökeskus on saanut myös huomautuksia tai virheen havainnollistavia lausuntoja sekä tutkimuksia asiasta. Oikeuskansleri moitti Sykettä jo keväällä 2012.

Mäkinen kertoo myös, että Syke kieltäytyi suorittamasta maaperäkäsittelyn tieteellistä tutkimusta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa.

– Testin järjestely ei onnistunut. Syke kieltäytyi, koska tulokset olisivat olleet julkisia ja testaajana yliopisto, Mäkinen tarkentaa.

Mäkinen mainitsee vielä vuonna 2010 julkaistun TM Rakennusmaailman tutkimuksen, jossa todetaan, että maaperäkäsittelyn toimivuutta ei voida pitää luotettavana.

Kyläpuhdistamot unohdettu

Mäkinen nostaa esiin unohdetun kyläpuhdistamon.

– Niitä ei valvota eikä niiden toiminnasta ole mitään takuita.

Jätevesiasetuksessa tuli virhe näiden kohdalla. Ne jäivät koko asetuksen ulkopuolelle. Niiden tekniikka sama kuin pienpuhdistamoissa, mutta laite on vain suurempi.

– On varsin mahdollista, että viime kesän uimavesiepidemioiden norovirusbakteerit ovat peräisin kyläpuhdistamojen laitteista.

Esa Mäkisen puheenvuoro ohessa (kohdasta 18:45 eteenpäin):