Sanna Marinin hallituksen työllisyyspalvelu-uudistus tuli voimaan vuoden 2025 alussa. Vastuu siirtyi kunnille, ja samalla kasvoi kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta. Nykyinen hallitus on vastannut tilanteeseen norminpurkupilotilla, jonka on tarkoitus lisätä kuntien liikkumavaraa. Valmistelu on kuitenkin viivästynyt, ja kunnille on jäänyt enemmän vastuuta kuin vaikutusvaltaa.
– Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa työttömyysasteet ovat maan korkeimpia ja nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla. Lahden työttömyysturvan kuntaosuudet ovat noin 30 miljoonaa euroa vuodessa ja Pohjois-Karjalan kunnissa yhteensä lähes 27 miljoonaa euroa. Summat ovat valtavia alueilla, joilla työpaikkoja on liian vähän, kansanedustajat painottavat.
– Lahdessa työttömyys on noin 18 prosenttia. Kaupunki maksaa kymmeniä miljoonia euroja, mutta avoimia työpaikkoja ei synny samaa tahtia. Jos kunnille annetaan lasku, niille on annettava myös todelliset keinot vaikuttaa, toteaa Mira Nieminen.
Pilotin viivästyminen olisi kohtuutonta
Sanna Antikainen nostaa esiin Pohjois-Karjalan tilanteen.
– Outokummussa työttömyys on noussut lähes 20 prosenttiin. Alueilla, joilla työpaikkojen määrä on rajallinen, kunta ei voi yksin ratkaista työvoiman kysyntää. Silti maksuosuus kasvaa. Rahoitusmallin on huomioitava paremmin alueelliset erot, Antikainen sanoo.
Edustajien mukaan norminpurkupilotin viivästyminen jopa vuoteen 2027 olisi kohtuutonta korkean työttömyyden alueille.
– Ei ole oikein, että taloudellinen vastuu siirtyy heti, mutta joustavat keinot tulevat ehkä vuosien päästä. Tämä epätasapaino on korjattava, Nieminen ja Antikainen sanovat.
Järjestelmän tuettava työn syntymistä
Kirjallisessa kysymyksessään edustajat tiedustelevat, milloin työministeri Matias Marttinen aikoo valmistella norminpurkupilotin tuotavaksi eduskuntaan, miten ministeri aikoo turvata kunnille aidon päätösvallan ja kuinka rahoitusmallissa huomioidaan alueiden erilaiset työmarkkinatilanteet. Lisäksi he vaativat arviota rahoitusvastuun vaikutuksista korkean työttömyyden alueilla sekä konkreettisia toimia työllisyyden vahvistamiseksi.
– Järjestelmän pitää tukea työn syntymistä ja antaa kunnille mahdollisuus toimia, ei sitoa käsiä byrokratialla, edustajat vaativat.