

LEHTIKUVA
Niinistö ja Eerola haluavat jatkaa varapuheenjohtajina
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä ilmoitti eilen, että hän haluaa jatkaa puolueen puheenjohtajistossa. Jatkokaudelle pyrkivät myös 1. varapuheenjohtaja Jussi Niinistö ja 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, puolustusministeri Jussi Niinistö ilmoittaa olevansa käytettävissä varapuheenjohtajaksi jatkossakin, mikäli kenttä niin haluaa. Niinistö haluaa edelleen tukea puolueen puheenjohtajan Timo Soinin linjaa, joka on vienyt perussuomalaiset korpivaellukselta vallan kammareihin, marginaalipuolueesta hallitukseen.
– Puolueen tulevaisuus vaikuttaa nyt paremmalta kuin koskaan ennen. Olemme täysin velaton puolue, jolla on kasvava jäsenkunta ja nyt olemme myös hallituspuolue. Näkymät ovat hyvät. Meillä on kasvupotentiaalia edelleen, ellemme itse sitä sössi. Siksi tarvitaan päättäväistä puoluejohtoa, Niinistö kertoo.
Kentältä tulee paras palaute
Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitaan Turun puoluekokouksessa 8.-9. elokuuta. Niinistö odottaa ennen kaikkea tapaavansa paljon kentän väkeä ympäri Suomen. Puoluekokoukset ovat puolueen virallisista tilaisuuksista ainoita, joissa koko kenttä joka puolelta maata kokoontuu yhteen.
– Puoluekokouksen virallisen osion lisäksi vähintään yhtä tärkeää on sen epävirallinen anti, sosiaalinen kanssakäyminen kenttäväen kanssa. Siellä saa myös suoraa palautetta ihmisiltä siitä, mitä on tehty oikein ja missä on menty metsään. Se on arvokasta, Niinistö toteaa.
Johtajistossa vaaditaan
politiikan tuntemusta
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola on hänkin halukas jatkamaan puheenjohtajistossa. Neljän vuoden aikana Eerola on käytännössä oppinut mitä se on, kokemusta on kertynyt riittävästi mutta vielä ei ole tapahtunut leipääntymistä hommaan.
– Viimeksi kaksi vuotta sitten joku sanoi minulle, ettei minua pitäisi valita, koska puheenjohtajistossa pitäisi olla ainakin yksi ei-kansanedustaja. Nyt minä sanon, että puheenjohtajistoon pitäisi valita ainakin yksi edustaja, joka ei olisi ministeri. Puolueen puheenjohtajistoon kuuluvan henkilön on hyvä olla päivittäin mukana politiikassa, esimerkiksi kansanedustaja, mutta ministerit eivät välttämättä ehdi paneutua riittävän hyvin kaikkiin tehtäviin, joita varapuheenjohtajalta edellytetään, Eerola pohtii.
Yhtenäisyyttä vaalittava
Puolueen tulevaisuus näyttää Eerolan mielestä todella hyvältä. Perussuomalaiset ovat saaneet vakiinnutettua sen, mikä neljä vuotta sitten nousi raketin lailla. Seuraava haaste on kahden vuoden päästä käytävät kuntavaalit.
– Tärkeintä on nyt vakiinnuttaa puolueen asema myös kuntakentällä samalla tavalla kuin se on jo vakiinnutettu eduskunta- ja EU-tasolla.
Tämän saavuttamiseksi Eerola pitää tärkeänä, että yhtenäisyyttä aletaan vaalia. Sisäiset valtataistelut on saatava kitkettyä pois ja paikallisosastoissa on ymmärrettävä samantahtisen soudun merkitys koko puolueen menestykselle.
Kuvassa: Turun puoluekokouksessa jatkokautta hakevat 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola, 2. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä, 1. varapuheenjohtaja Jussi Niinistö, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja puheenjohtaja Timo Soini.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.