Saksan kotimaan tiedustelupalvelu luokitteli maahanmuutto- ja islamkriittisen AfD:n ”demokratiaa uhkaavaksi äärijärjestöksi”. Samalla laajenivat toimivaltuudet vakoilla puolueen toimijoita, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Vaatimukset puolueen kieltämisestä voimistuivat välittömästi. Tuleva varaliittokansleri, demari Lars Klingbeil pohjusti kaavailtua kieltoa: ”He haluavat muuttaa maan, he haluavat tuhota demokratiamme. Meidän on otettava tämä hyvin vakavasti”.
Eli demokratia on tuhottava, jotta AfD ei tuhoaisi sitä joskus myöhemmin? Logiikka on vastaansanomaton.
Saksan ”liberaali” eliitti siis ennemmin lopettaa pääopposition kuin haitallisen maahanmuuton. Myös valtapuolue CDU:n vaalipetos on tuoreessa muistissa. Se voitti vaalit kovin lupauksin maahanmuuton rajoituksista ja söi sanansa (nautiskellen) heti vaali-iltana. Naamiot on totisesti riisuttu.
Osin kyse on valtaan takertumisesta. Kukapa ei yrittäisi kuohita poliittisia vastustajia, jos se onnistuu ”laillisesti” ja valtamedian siunauksella? Mutta kyse on muustakin.
”Liberaalin” eliittimme mukaan demokratiaa on puolustettava ehdokkaita ja puolueita kieltämällä sekä ”vihapuhuvia” toisinajattelijoita vangitsemalla. Tässä demokratiassa valta kuuluu tiedustelupalveluille ja tuomioistuimille. Sota on rauhaa ja niin edelleen.
Tämän fanaattisen ”antifasismin” takana lymyilee yleensä ”entisiä” kommunisteja, jotka vain loivat nahkansa Neuvostoliiton kaaduttua. Eikä lymyily suinkaan rajoitu vasemmistoon, kuten tapaus Merkel opetti.
Näitä ihmisiä ei kiinnosta sen enempää kansa kuin kansanvalta. Ne ovat ennenkin seisseet heidän utopiansa tiellä. Eilen se oli kommunismi, tänään globaali maailmankansalaisuus ja monikultturismi.
Ja niin he rakentavat valtioita ilman kansaa; kansainvälisyyttä ilman kansakuntia. Heidän työkalunsa ovat loputon massasiirtolaisuus ja itsetuhosopimukset, nuo ihmisoikeussopimusten irvikuvat.
Seppo Hentilä nimesikin kirjansa osuvasti: ”DDR – valtio ilman kansaa”. Kansandemokratioista puuttui molemmat; kansa sekä demokratia. Historia ei toista itseään, mutta joskus se rimmaa.
Saksan kehitys kuvastaa aikamme henkeä. Totalitarismin tenho viettelee taas. Kävikin vain niin, että kolkytluvun kaikuja kuulleet alkoivat itse soittaa tahdissa.
Onni Rostila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksan liittopäivävaalien ovensuukyselyiden mukaan kristillisdemokraatit (CDU/CSU) ovat saamassa 29,0 prosenttia äänistä, joka riittää vaalivoittoon, mutta on ennustettua alhaisempi.
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Joukko saksalaisia liittopäiväedustajia aikoo esittää parlamentille, että se tekee perustuslakioikeudelle anomuksen oppositiossa istuvan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kieltämiseksi. Esityksen tueksi ”mummot oikeistoa vastaan” - järjestö on kerännyt 855 000 nimen adressin.
Vihreät kokivat murskatappion sunnuntaisissa Brandenburgin osavaltiovaaleissa. Demarit onnistuivat kuromaan täpärän etumatkan ennakkosuosikkina pidettyyn Vaihtoehto Saksalle -puolueeseen kristillisdemokraattien avulla. Liberaalit syyttävät historiansa kehnoimmasta tuloksesta vihreiden ajamaa talous- ja siirtolaispolitiikkaa ja uhkaavat lähteä varapuheenjohtajansa mukaan Scholzin hallituksesta, ellei yhteistä nimittäjää löydy seuraavien kahden viikon aikana.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
