LEHTIKUVA
Saksan hallitukselta vaaditaan vastatoimia Putinin siirtolaisilla käymälle hybridisodalle ja rajua muutosta turvapaikkapolitiikkaan
Kristillisdemokraatit vaativat Saksan hallitukselta toimia Venäjän siirtolaisilla käymän hybridisodankäynnin estämiseksi sekä turvapaikkamenettelyn siirtämistä Euroopan ulkopuolelle.
Saksaan on tullut liittovaltion poliisin mukaan kahden ja puolen vuoden aikana Valko-Venäjän kautta kulkevaa reittiä pitkin yli 22 000 luvatonta henkilöä. Kyse on Venäjän tai Valko-Venäjän viisumilla ensin Moskovaan ja Pietariin lentäneistä ihmisistä.
Heidät ohjataan Valko-Venäjälle, josta reitti kulkee Puolan kautta Saksaan. Määrät ovat kasvaneet viime kuukausina. Kristillisdemokraattien mukaan kyse on hybridisodankäynnistä Saksaa vastaan.
Suurin osa Valko-Venäjän kautta tulleista on syyrialaisia, afganistanilaisia ja egyptiläisiä. Muut tulijat ovat olleet irakilaisia, jemeniläisiä, intialaisia, somaleja, eritrealaisia ja etiopialaisia.
Tulijat suostuvat Putinin työkaluiksi
Kristillisdemokraattisen unionin CDU/CSU:n liittopäiväryhmän sisäasioista vastaava edustaja Alexander Throm epäilee liittokansleri Olaf Scholzin (sd) hallitukselle esittämässään kysymyksessä, että kyse on Venäjän hybridioperaatiosta, jolla se yrittää järkyttää Saksan sisäistä tasapainoa siirtolaisuutta instrumentalisoimalla.
Throm vaatii hallituta ryhtymään toimiin Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Valko-Venäjän presidenttiä Alexander Lukashenko vastaan pakolaisoikeuksien rikkomisesta.
Myöskään siirtolaiset itse eivät ole Thromin mielestä täysin syyttömiä salliessaan Putinin ja kumppaneiden käyttää heitä työkaluinaan hybridisodankäynnissä.
Veitsi-iskut voimistivat kritiikkiä
Turvapaikkapolitiikka on ollut monien väkivaltatapausten seurauksena Saksassa runsaasti esillä viime päivien poliittisissa keskusteluissa ja median teettämissä kyselyissä.
Nykytilanteeseen halutaan muutosta. Tästä todisti myös eurovaalien tulos, jossa menestyivät parhaiten pakolais- ja siirtolaspolitiikkaan kriittisesti suhtautuvat puolueet.
Sekä kristillisdemokraattisen unionin että Vaihtoehto Saksalle -puolueen liittopäiväryhmät vaativat hallitukselta suunnitelmaa turvapaikkakäytännön siirtämisestä EU:n ulkopuolelle johonkin kolmanteen maahan.
Perusteluna mainitaan muun muassa, että nykyisen hallitsemattoman siirtolaisuuden aikana salakuljettajaliigat käytännössä päättävät, kuka pääsee hakemaan Saksasta turvaa.
Ruandassa tai muussa sopivassa maassa
Kristillisdemokraattien mielestä turvapaikan hakemisprosessin siirtäminen kolmanteen maahan ei riko hakijoiden oikeusturvaa.
– Jos suojan tarve todetaan, niin sitä tarjotaan kyseisessä maassa. Jos anomus hylätään, niin hakija joko palaa itse takaisin lähtömaahansa tai hänet palautetaan sinne, kuvaa kristillisdemokraattien liittopäiväryhmä toiminnan luonnetta.
Ryhmä vaatii hallitusta patistamaan Euroopan unionia käynnistämään asiasta keskustelut Ruandan ja muiden kyseeseen tulevien valtioiden kanssa.
Neuvotteluja voidaan käydä kristillisdemokraattien mielestä tarvittaessa myös kahdenvälisesti suoraan kolmansien maiden kanssa.
Demarit ja vihreät tyrmäävät ehdotuksen pitäen sitä liian kalliina ja liian monimutkaisena.
Ei mitään yksittäistapauksia
Saksalaista politiikkaa työllistää Mannheimissa poliisin hengen vaatineen ja muiden veitsi-iskujen sekä Bad Oeynhausenissa tapahtuneen 20-vuotiaan miehen kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn jälkeen keskustelu erityisesti monien afganistanilaisten ja syyrialaisten turvapaikanhakijoiden väkivaltaisuudesta.
– Nämä tapaukset eivät ole mitään yksittäistapauksia. Kuinka kauan yhteiskuntamme kestää hallitsematonta siirtolaisuutta? kysyi kristillisdemokraattisen puoleen puheenjohtaja Friedrich Merz liittopäiväillä.
Hän syytti demarien, vihreiden ja liberaalien hallitusta hyssyttelystä ja tosiasioiden kaunistelusta silloin, kun kyse on siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista.
Valtaosa tulijoista nuoria miehiä
Saksassa on yli 972 000 syyrialaista ja yli 322 000 afganistanilaista turvapaikanhakijaa. Heistä yli 80 prosenttia on alle 25-vuotiaita miehiä. Joka kolmas on alaikäinen.
Saksa on myöntänyt turvapaikan jo yli 252 000 afganistanilaiselle. Yli 30 000 kaikkiaan noin 250 000 turvapaikan saaneista afganistanilaisista saa suojelua siksi, että Taleban uhkaa kostolla heidän toimittuaan Afganistanin sodan aikana saksalaisjoukkojen palveluksessa tulkkeina ja muissa tehtävissä.
Kuljetusta Saksaan odottaa yhä yli 10 000 afganistanilaista avustajaa ja heidän perheenjäsentään.
Samaan aikaan Saksassa odottaa noin 30 000 maahan pääosin laittomasti tullutta afganistanilaista, joiden kaikki anomukset on hylätty.
He saavat olla kuitenkin toistaiseksi Saksassa, koska hallitus ei halua tunnustaa diplomaattisesti Taleban-hallintoa eikä voi näin ollen myöskään aloittaa neuvotteluja palauttamisesta.
Turvattomuus kaduilla ja liikennevälineissä kasvanut
Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) vuonna 2015 tekemä päätös avata rajat Balkanin reittiä lähestyville pakolaisille ja sitä seurannut yli miljoonan pakolaisen tulo Saksaan johdatti maan yhä jatkuvaan yhteiskunnalliseen epätasapainoon.
Massiivisen maahantulon seuraukset näkyvät myös rikos- ja väkivaltatilastoissa, joissa ulkomaalaisten tekijöiden osuus on huomattavasti suurempi kuin mikä on heidän osuutensa koko väestöstä.
Kansalaisten pelko näkyy myös Saksan yleisradion Infratest dimap -tutkimuslaitoksella teetättämässä kyselyssä, jossa 40 prosenttia saksalaisista ei koe oloaan turvalliseksi kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä.
Turvattomimmiksi (78 %) julkiset tilat kokevat AfD-puolueen kannattajat ja turvallisimmiksi (92 %) puolestaan vihreiden kannattajat.
Bild-lehden tuoreen kyselyn mukaan 74 prosenttia kansalaisista haluaa maahan nykyistä tiukempaa siirtolaispolitiikkaa.
Tiukimmin (91 %) ankarampaa linjaa haluavat uuden Sahra Wagenknecht -vasemmistopuolueen kannattajat. Myös vihreän puolueen kannattajista 46 prosenttia on tiukemman linjan kannalla.
Useampi kuin kaksi kolmasosaa Bildin kyselyyn vastanneista saksalaisista haluaa Saksaan nykyistä vähemmän siirtolaisuutta.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Alexander Lukashenko Alexander Throm Ruanda-malli hybridihyökkäys laittomasti maahan tulevat Valko-Venäjä turvapaikanhaku Friedrich Merz Kristillisdemokraatit siirtolaiset puukkoisku Olaf Scholz Vladimir Putin Angela Merkel AfD Venäjä Väkivalta Terrorismi Saksa Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mannheimin verinen veitsi-isku oli Saksassa yksi monista – poliitikot vaativat islamistien karkottamista ja rajua muutosta siirtolais- ja maahantulopolitiikkaan
Mäkelä: On erikoista, että Venäjän hybridivaikuttamista puolustellaan juristerialla
Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: ”Vetoamme kaikkiin eduskunnassa, että rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan”
Rajalaki jo toistamiseen läpi perustuslakivaliokunnasta
Analyysi: Ranskassa yhteinen vihollinen yhdisti keskustaoikeistosta kommunisteihin
Yle intoili, kun jalkapallotähti varoitti laitaoikeistosta – ja vaikeni, kun toinen arvosteli massamaahanmuuttoa
Viikon suosituimmat
Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja
Israelin armeija IDF julkaisi turvaluokiteltuja videoita tapetun Hamasin terroristijohtaja Yahya Sinwarin bunkkerista. Sinwar sai surmansa Gazassa Rafahin kaupungin Tel al-Sultanin pakolaisleirillä sijaitsevassa rakennuksessa.
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus
Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi.
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän
Ontarion psykologiliiton valituslautakunta määräsi Jordan Petersonin "uudelleenkoulutukseen" tämän sosiaalisessa mediassa kirjoittamien viestien vuoksi. Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että pätevää ja halukasta uudelleenkouluttajaa ei tunnu löytyvän. Ilmeisesti kukaan ei uskalla lähteä väittelemään Petersonin kanssa suorassa lähetyksessä.
Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu ilmoittaa hakevansa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi. Hänen ilmoituksensa tuli yllätyksenä paikallaolijoille. Katso ylläolevalta videolta tiedotustilausuuden kulku.
DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu
Suomen Uutiset kertoi helmikuussa 2023, kuinka opiskelijat ihmettelivät, miten yliopisto voi kutsua DEI-kouluttajakseen henkilön, jonka veli toimii Iranin suurlähetystön rahoittaman moskeijan imaamina ja isä on toiminut IRGC-joukkojen palveluksessa 1980-luvulla. IRGC on listattu terroristijärjestöksi esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa. IRGC-joukot toimivat suoraan korkeimman johtajan Ali Khamenein alaisuudessa.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu hakee perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi
600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy
Huumekauppaa ja väkivallantekoja ohjaillaan paljolti muualta kuin Ruotsista. Massiivisen maahanmuuton ja siirtolaisuuden myötä kasvanut jengien ja klaanien globaali yhteistyö pakottaa viranomaiset kansainväliseen yhteistyöhön.