EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Seppänen: Tarvitsemme kansallisia toimenpiteitä lohikantojen pelastamiseksi

Useat Al Jazeeran tunnetut toimittajat juhlistivat Hamasin hyökkäyksen tuhoja iskun vuosipäivänä viestipalvelu X:ssä

YK:n eritysasiantuntija ehdottaa pakollisten sukupuolitestien palauttamista naisten urheilusarjoihin naisten suojelemiseksi biologisilta miehiltä

Bergbom: Miksi demarit nauroivat investointien puutteelle?

Kamala Harris ei ottanut Foxin haastattelussa vastuuta yhdestäkään poliittisesta päätöksestään – kaikki paha johtuu Trumpista

Valtiovarainministeri Purra lisätalousarvioehdotuksesta: Hallituksen talouspolitiikan linja kantaa hedelmää – ”Alijäämän supistuminen on hyvä alku”

Perussuomalainen linja kerää kannatusta myös EU:ssa – komissio kaavailee palautuskeskusten perustamista unionin ulkopuolelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille

Elomaa: Luoviin aloihin panostaminen ei vaadi valtion budjetin kasvattamista

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi aluevaaliehdokkaita

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku

Kamala Harris lupaa mustille miehille etuoikeuksia vastineeksi heidän äänistään

Alexander Throm

Kristillisdemokraatit vaativat Saksan hallitukselta toimia Venäjän siirtolaisilla käymän hybridisodankäynnin estämiseksi sekä turvapaikkamenettelyn siirtämistä Euroopan ulkopuolelle.

Saksaan on tullut liittovaltion poliisin mukaan kahden ja puolen vuoden aikana Valko-Venäjän kautta kulkevaa reittiä pitkin yli 22 000 luvatonta henkilöä. Kyse on Venäjän tai Valko-Venäjän viisumilla ensin Moskovaan ja Pietariin lentäneistä ihmisistä.
Heidät ohjataan Valko-Venäjälle, josta reitti kulkee Puolan kautta Saksaan. Määrät ovat kasvaneet viime kuukausina. Kristillisdemokraattien mukaan kyse on hybridisodankäynnistä Saksaa vastaan.
Suurin osa Valko-Venäjän kautta tulleista on syyrialaisia, afganistanilaisia ja egyptiläisiä. Muut tulijat ovat olleet irakilaisia, jemeniläisiä, intialaisia, somaleja, eritrealaisia ja etiopialaisia.
Tulijat suostuvat Putinin työkaluiksi
Kristillisdemokraattisen unionin CDU/CSU:n liittopäiväryhmän sisäasioista vastaava edustaja Alexander Throm epäilee liittokansleri Olaf Scholzin (sd) hallitukselle esittämässään kysymyksessä, että kyse on Venäjän hybridioperaatiosta, jolla se yrittää järkyttää Saksan sisäistä tasapainoa siirtolaisuutta instrumentalisoimalla.
Throm vaatii hallituta ryhtymään toimiin Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Valko-Venäjän presidenttiä Alexander Lukashenko vastaan pakolaisoikeuksien rikkomisesta.
Myöskään siirtolaiset itse eivät ole Thromin mielestä täysin syyttömiä salliessaan Putinin ja kumppaneiden käyttää heitä työkaluinaan hybridisodankäynnissä.
Veitsi-iskut voimistivat kritiikkiä
Turvapaikkapolitiikka on ollut monien väkivaltatapausten seurauksena Saksassa runsaasti esillä viime päivien poliittisissa keskusteluissa ja median teettämissä kyselyissä.
Nykytilanteeseen halutaan muutosta. Tästä todisti myös eurovaalien tulos, jossa menestyivät parhaiten pakolais- ja siirtolaspolitiikkaan kriittisesti suhtautuvat puolueet.
Sekä kristillisdemokraattisen unionin että Vaihtoehto Saksalle -puolueen liittopäiväryhmät vaativat hallitukselta suunnitelmaa turvapaikkakäytännön siirtämisestä EU:n ulkopuolelle johonkin kolmanteen maahan.
Perusteluna mainitaan muun muassa, että nykyisen hallitsemattoman siirtolaisuuden aikana salakuljettajaliigat käytännössä päättävät, kuka pääsee hakemaan Saksasta turvaa.
Ruandassa tai muussa sopivassa maassa
Kristillisdemokraattien mielestä turvapaikan hakemisprosessin siirtäminen kolmanteen maahan ei riko hakijoiden oikeusturvaa.
&#8211; Jos suojan tarve todetaan, niin sitä tarjotaan kyseisessä maassa. Jos anomus hylätään, niin hakija joko palaa itse takaisin lähtömaahansa tai hänet palautetaan sinne, kuvaa kristillisdemokraattien liittopäiväryhmä toiminnan luonnetta.
Ryhmä vaatii hallitusta patistamaan Euroopan unionia käynnistämään asiasta keskustelut Ruandan ja muiden kyseeseen tulevien valtioiden kanssa.
Neuvotteluja voidaan käydä kristillisdemokraattien mielestä tarvittaessa myös kahdenvälisesti suoraan kolmansien maiden kanssa.
Demarit ja vihreät tyrmäävät ehdotuksen pitäen sitä liian kalliina ja liian monimutkaisena.
Ei mitään yksittäistapauksia
Saksalaista politiikkaa työllistää Mannheimissa poliisin hengen vaatineen ja muiden veitsi-iskujen sekä Bad Oeynhausenissa tapahtuneen 20-vuotiaan miehen kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn jälkeen keskustelu erityisesti monien afganistanilaisten ja syyrialaisten turvapaikanhakijoiden väkivaltaisuudesta.
&#8211; Nämä tapaukset eivät ole mitään yksittäistapauksia. Kuinka kauan yhteiskuntamme kestää hallitsematonta siirtolaisuutta? kysyi kristillisdemokraattisen puoleen puheenjohtaja Friedrich Merz liittopäiväillä.
Hän syytti demarien, vihreiden ja liberaalien hallitusta hyssyttelystä ja tosiasioiden kaunistelusta silloin, kun kyse on siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista.
Valtaosa tulijoista nuoria miehiä
Saksassa on yli 972 000 syyrialaista ja yli 322 000 afganistanilaista turvapaikanhakijaa. Heistä yli 80 prosenttia on alle 25-vuotiaita miehiä. Joka kolmas on alaikäinen.
Saksa on myöntänyt turvapaikan jo yli 252 000 afganistanilaiselle. Yli 30 000 kaikkiaan noin 250 000 turvapaikan saaneista afganistanilaisista saa suojelua siksi, että Taleban uhkaa kostolla heidän toimittuaan Afganistanin sodan aikana saksalaisjoukkojen palveluksessa tulkkeina ja muissa tehtävissä.
Kuljetusta Saksaan odottaa yhä yli 10 000 afganistanilaista avustajaa ja heidän perheenjäsentään.
Samaan aikaan Saksassa odottaa noin 30 000 maahan pääosin laittomasti tullutta afganistanilaista, joiden kaikki anomukset on hylätty.
He saavat olla kuitenkin toistaiseksi Saksassa, koska hallitus ei halua tunnustaa diplomaattisesti Taleban-hallintoa eikä voi näin ollen myöskään aloittaa neuvotteluja palauttamisesta.
Turvattomuus kaduilla ja liikennevälineissä kasvanut
Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) vuonna 2015 tekemä päätös avata rajat Balkanin reittiä lähestyville pakolaisille ja sitä seurannut yli miljoonan pakolaisen tulo Saksaan johdatti maan yhä jatkuvaan yhteiskunnalliseen epätasapainoon.
Massiivisen maahantulon seuraukset näkyvät myös rikos- ja väkivaltatilastoissa, joissa ulkomaalaisten tekijöiden osuus on huomattavasti suurempi kuin mikä on heidän osuutensa koko väestöstä.
Kansalaisten pelko näkyy myös Saksan yleisradion Infratest dimap -tutkimuslaitoksella teetättämässä kyselyssä, jossa 40 prosenttia saksalaisista ei koe oloaan turvalliseksi kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä.
Turvattomimmiksi (78 %) julkiset tilat kokevat AfD-puolueen kannattajat ja turvallisimmiksi (92 %) puolestaan vihreiden kannattajat.
Bild-lehden tuoreen kyselyn mukaan 74 prosenttia kansalaisista haluaa maahan nykyistä tiukempaa siirtolaispolitiikkaa.
Tiukimmin (91 %) ankarampaa linjaa haluavat uuden Sahra Wagenknecht -vasemmistopuolueen kannattajat. Myös vihreän puolueen kannattajista 46 prosenttia on tiukemman linjan kannalla.
Useampi kuin kaksi kolmasosaa Bildin kyselyyn vastanneista saksalaisista haluaa Saksaan nykyistä vähemmän siirtolaisuutta.

Saksan hallitukselta vaaditaan vastatoimia Putinin siirtolaisilla käymälle hybridisodalle ja rajua muutosta turvapaikkapolitiikkaan