Vaikuttamiskampanjoiden masinoimista, ilmastoahdistusta, huuhaata, poliittisesti latautuneiden sanojen tunkemista pienten lasten suuhun – Opetushallituksen tukema ”Open ilmasto-opas” yrittää nyt tehdä lapsista ilmastopolitiikan välikappaleita. Suomen Uutiset tutki oppaan sisältöä.

Pääministeri Antti Rinteen hallitus on ottanut ilmastonmuutoksen torjunnan näyttävästi agendalleen. Tätä politiikkaa, jonka maksajiksi tavalliset suomalaiset on laitettu samaan aikaan kun Suomi jatkaa velkaantumistaan, on luonnehdittu maailman kunnianhimoisimmaksi. Näyttää todella siltä että tässä asiassa hallituksen kunnianhimo ei tunne mitään rajoja, sillä nyt myös lapset on otettu mukaan politiikan pelivälineiksi, kuten katsauksemme Opetushallituksen tukemaan ”Open ilmasto-oppaaseen” osoittaa.

”Myös Pirkkalan kokeilussa lapset laitettiin mielenosoituksiin ja opetuksen tavoitteena oli selkeästi mielipide- ja asennemuokkaus, joka aloitettiin niin ikään heti alakoulussa.”

Kyseessä on verkossa julkaistava, opettajille suunnattu opas liittyen ilmastonmuutokseen ja sen käsittelyyn kouluissa. Opasta on nyt päivitetty Opetushallituksen tuella ja siihen linkitetään myös suoraan Opetushallituksen omilta verkkosivuilta. Opetushallitus vastaa mm. peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmien perusteista.

Opas on jaoteltu oppiainekohtaisesti. Siinä mm. kerrotaan kuinka mikä tahansa kouluaine – musiikista uskontoon – voidaan valjastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Oppaassa kehotetaan myös esimerkiksi alakouluikäisiä lapsia järjestämään ilmastomielenosoituksia, pitämään puheita Pariisin ilmastosopimuksesta sekä lähettämään lehdistötiedotteita. Puheet ja tiedotteet on tietenkin kirjoitettu lapsille valmiiksi sanasta sanaan.

Katsotaanpa tarkemmin.

Kasvihuonekaasuleikkejä ja mielenosoituksia – eli mitä lapsille opetetaan ilmastonmuutoksesta?

Open ilmasto-oppaan alakouluikäisille eli 1-6 -luokkalaisille suunnatussa osiossa lapsia kehotetaan mm. ilmastonmuutosleikkiin:

“Auringonsäteet” juoksevat ilmakehässä maan ja auringon väliä. Auringosta maahan he saavat juosta vapaasti, mutta maasta aurinkoon juostessa kasvihuonekaasu-hippa ottaa heitä kiinni. Kiinnijääneet auringonsäteet jähmettyvät paikalleen ja muuttuvat ilmakehää lämmittäviksi kasvihuonekaasuiksi. Leikin kuluessa kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jatkuvasti, ja auringonsäteiden on yhä vaikeampi päästä kimpoamaan (juoksemaan) takaisin avaruuteen kohti aurinkoa. Leikki päättyy, kun auringonsäteitä ei ole enää jäljellä.”

Tehtävät-osiossa lapsia kehotetaan pitämään ilmastomielenosoituksia, lähettämään lehdistötiedotteita sekä pitämään puheita kuntapäättäjille. Puheet ja tiedotteet ovat todellisuudessa valmiiksi sanasta sanaan aikuisten kirjoittamia. Lapset toimivat siis jonkinlaisina poliittisina esiintyjinä. Mielenosoitukset pyydetään lopuksi myös kuvaamaan, jakamaan sosiaalisessa mediassa sekä olemaan yhteydessä median edustajiin mielenosoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi.

”Lasten aloitteesta tehdyt vaikuttamiskampanjat kiinnostavat usein myös mediaa, joten kannattaa harkita myös tiedotusvälineisiin yhteydessä olemista. Medianäkyvyys lisää toiminnan vaikuttavuutta ja tarjoaa samalla mahdollisuuden harjoitella vaikkapa tiedotteen laatimista tai kertoa tekemisistä blogissa”, opas kertoo.

Open Ilmasto-oppaan ”Enemmän kuntavaikuttamista!”-osion tiedotepohja.

Lisätietoja lasten mielenosoitusten järjestämisestä opas kehottaa lukemaan Voima-lehden ”Häiriköt”-julkaisusta, johon on linkitetty suoraan oppaan alakoulu-osiosta. Voimaa voisi luonnehtia lähinnä vasemmistoanarkistiseksi julkaisuksi.

Kuinka saada lapset riittävän ilmastoahdistuneiksi?

Oppaassa käsitellään myös paljon lasten ja nuorten ilmasto-ahdistusta, jota oppaassa kuvaillaan ennen kaikkea ymmärrettäväksi reaktioksi maailman ympäristöongelmien suuruuteen. Mitä opas sitten kertoo ilmastonmuutoksesta ja miten tämä – ja se miten media ja poliitikot ylipäänsä ilmastonmuutosta käsittelevät – saattaisivat vaikuttaa lasten ja nuorten mielentilaan?

Oppaan mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa mm. äärimmäisistä luonnonilmiöistä johtuvia kuolemia, sairauksien leviämistä, ihmisten väkivaltaisuuden ja väkivaltakuolemien lisääntymistä, jännitteitä kansakuntien ja etnisten ryhmien välillä, sekä vesi- ja ruokapulaa, jotka ”todennäköisesti johtavat ihmisten välisiin konflikteihin ja jopa sotaan”.

Yhtenä harjoitustehtävänä nuoria pyydetään mm. muodostamaan lauseita ympäristöahdistuksesta käyttäen valmista sanalistaa, joka sisältää sanoja kuten ”voimattomuus”, ”suru”, ”häpeä” ja ”ahdistus” – ja miten nämä voidaan liittää ilmastonmuutokseen. Esimerkkilauseeksi tarjotaan mm. seuraavaa: ”Tunnen häpeää sen vuoksi, että elämäntapamme on ilmastolle niin kuormittava.

Lauseita ympäristöahdistuksesta –osiossa lapsia ohjeistetaan, miten heidän tulee tuntea.

Äkkiseltään katsottuna tämä vaikuttaa jonkinlaiselta aivopesutekniikalta, jossa lapset ja nuoret halutaan saada sanomaan ja toistamaan tietynlaisia ajatuksia. Mitä ihmeen opetuksellista tavoitetta tällainen tehtävänanto voisi palvella? Entä jos lapsi tai nuori haluaisi sanoa, että esimerkiksi ei ole erityisen huolestunut ilmastonmuutoksesta? Saisiko siitä hylätyn arvosanan vai jatketaanko harjoituksia niin kauan, että lapsi ymmärtää huolestua?

Todellisuudessa tietenkin kaikki oppaassa mainitut seikat – köyhyys, äärimmäisten luonnonilmiöiden aiheuttama kuolleisuus, sekä sodat tai väkivalta ylipäänsä – ovat dramaattisesti vähentyneet jo vuosikymmeniä ympäri maailman tasaisen laskevana trendinä. Sen sijaan oppaassa kerrotaan, että ”ilmastonmuutoksen torjumiseksi meidän on muutettava elämäntapaamme kokonaisuudessaan”.

Ahdistuneisuus, erityisesti nuorilla, monista maailman asioista on toki aivan ymmärrettävää. Maailmassa kun moni asia on pielessä. Ahdistusta tuskin auttavat vanhemmat ihmiset, jotka ovat päättäneet tehdä lapsista sijaiskärsijöitä omille maailmanlopun fantasioilleen.

Holistista oppimista vai kokonaisvaltaista huuhaata – eli miksi kaikissa oppiaineissa pitää nyt käsitellä ilmastonmuutosta?

Oppaan ainekohtaiset vinkit ja väitteet vaihtelevat jossain asiallisten, outojen ja täysin päättömien tai vastuuttomien välimaastossa. Tässä joitakin esimerkkejä:

Musiikin tunnilla pyydetään soittamaan satunnaisesti soittimia ja pohtimaan, miten soitinten äänet voidaan liittää ilmastonmuutokseen.

Terveystiedon osiossa mm. esitetään että ilmastonmuutos johtaa Suomessa lumipeitteen vähenemisen vuoksi kaamosmasennuksen lisääntymiseen, ja kaamosmasennukseen liittyvä makeannälkä taas voi lisätä ylipainon riskiä. Näin ilmastonmuutos aiheuttaisi siis terveysriskejä Suomessakin.

Yhteiskuntaopin talouskasvua käsittelevässä osiossa taas on esitetty kaavio, jonka mukaan teolliset sivilisaatiot romahtavat viimeistään 100 vuodessa, joista meillä on enää muutama vuosi jäljellä.

Open oppaan kaavio esittelee pseudotieteellistä ”Olduvai”-teoriaa, jonka mukaan maailman väestö romahtaa hetkenä minä hyvänsä, koska teolliset sivilisaatiot voivat kestää korkeintaan 100 vuotta. Kaavion lähteeksi on merkitty sivusto www.lifeaftertheoilcrash.net (suom: elämää öljyromahduksen jälkeen), joka vie lukijan horoskooppeja ja astrologiaa käsittelevälle sivustolle.

Psykologian osiossa opas kehottaa psykologiseen manipulointiin hyödyntämällä ihmisten luontaista halua konformistiseen käyttäytymiseen ja ryhmäajatteluun:

“Kokonaisuuden kannalta olisi parasta tehdä ympäristöystävälliset valinnat yksilölle mahdollisimman helpoksi, esimerkiksi tarjota kaikille oletusvaihtoehtona uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettua sähköä. Tällöin yksilön olisi erikseen valittava, jos hän haluaa esimerkiksi kivihiilellä tuotettua sähköä. Vielä paremman tuloksen saa jos pystyy osoittamaan, että näin tekevät kaikki muutkin ihmiset lähiympäristössä, sillä useimmilla ihmisillä on voimakas halu kuulua “massaan”.”

Nämä esimerkit ovat lähinnä jäävuoren huippu. Tasapuolisuuden nimissä kuitenkin todettakoon, että opas sisältää myös tasapainoisesta näkökulmasta kirjoitettua tietoa ilmastonmuutoksesta, eikä kaikki oppaan sisältö ole näin sekavaa. On kuitenkin käsittämätöntä, että yllämainitun kaltaista sisältöä on päätynyt opetukseen tarkoitettavaksi ilman, että kukaan olisi missään vaiheessa viheltänyt pilliin.

Uusi Pirkkalan moniste

1970-luvulla Suomen perusopetukseen yritettiin tuputtaa marxilaista ideologiaa. Kyseessä oli niin sanottu Pirkkalan koulukokeilu, jossa peruskouluopetus muokattiin mukailemaan neuvostoliittolaisia oppeja. Opetuksen tarkoituksena oli todistaa sosialismin paremmuus kapitalismiin nähden.

Ekaluokkalaisilta ja neljäsluokkalaisilta kysyttiin munn muassa, että ”miksi siellä Neuvostoliitossa ei ole työttömyyttä?” sekä tentattiin, siirrytäänkö sosialismiin ”aseellisen sisällissodan avulla” vaiko ”työväenluokan suorittaman vallankumouksen avulla”.

Pirkkalan kokeilun yhtäläisyydet nyt tapahtuvaan ilmasto-opetukseen ovat huolestuttavia. 1970-luvun rauhanaate on käytännössä vaihdettu 2000-luvun ympäristöaatteeseen. Myös Pirkkalan kokeilussa lapset laitettiin mielenosoituksiin ja opetuksen tavoitteena oli selkeästi mielipide- ja asennemuokkaus, joka aloitettiin niin ikään heti alakoulussa. Osa oppisisällöistä, liittyen esimerkiksi länsimaiden riistopolitiikkaan ja kapitalismin ympäristötuhoihin, on jopa identtistä tavaraa.

Oppivelvollisuuttaan suorittavien lasten valjastaminen valtiojohtoisen poliittisen spektaakkelin välikappaleiksi tai performatiivisiksi esiintyjiksi ei ole normaalia. Miksi ihmeessä lapsia pyydetään esimerkiksi tekemään käsikirjoitettuja mediakannanottoja, oli aihe sitten mikä vain? Tietävätkö lasten vanhemmat tai lasten kannanottoja ja mielenosoituksia seuraavat päättäjät tai muut aikuiset mitä toiminnan taustalla on, tai mitä kouluissa opetetaan lapsille ilmastonmuutoksesta?

Järkevät ja vastuulliset opettajat ymmärtävät varmasti jättää Opetushallituksen tukeman oppaan ohjeet noudattamatta, mutta entäpä ne lapset joille ei käy näin onnekkaasti? Asiaa voitaisiin varmasti kysyä myös Rinteen hallituksen opetus- ja kulttuuriasioista vastaavalta ministeriltä, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonilta.

SUOMEN UUTISET

INFO: Mikä Open ilmasto-opas– ”Open ilmasto-opas” on verkossa julkaistava opettajille suunnattu opas liittyen ilmastonmuutokseen ja sen käsittelyyn kouluissa.

– Hanketta on ollut tekemässä “yli sata suomalaista ilmasto- ja kasvatusalan toimijaa opettajista tutkijoihin ja kansalaistoimijoihin”.

– Opas on jaoteltu mm. oppiainekohtaisesti. Sen lisäksi oppaasta löytyy esimerkiksi oma osionsa alakouluikäisten oppilaiden ilmastonmuutosta käsittelevän opetuksen sisällöistä.

– Oppaassa mm. kehotetaan alakouluikäisiä lapsia pitämään ilmastomielenosoituksia, jakamaan näitä sosiaalisessa mediassa sekä pitämään valmiiksi kirjoitettuja puheita kuntapäättäjille sekä antamaan tiedotteita lehdistölle.

– Oppaassa neuvotaan kuinka kaikki kouluaineet voidaan valjastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Opasta on tänä vuonna päivitetty Opetushallituksen tuella ja siihen linkitetään myös Opetushallituksen omilta verkkosivuilta. Opetushallitus vastaa mm. peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmien perusteista.