
”Oppositio odottaa, että hallitus korjaa puolessa vuodessa kaikkien edellisten hallitusten virheet”
Eduskunta väitteli keskiviikkona hallituksen lisäbudjetista. Oppositio koetti korventaa hallitusta työllisyysmäärärahojen tarpeesta, mutta hallitus puolusti itseään yhteistoimin yli puoluerajojen. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sai lopulta vankat kehut valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok.).
Stubb kuvasi lisäbudjettia alussa Microsoft-lisäbudjetiksi, koska sillä reagoidaan nopeasti varsinkin Salon seudulle tulleisiin satojen ihmisten irtisanomisiin. Jopa oppositio kiitti nopeasta reagoinnista Microsoftin irtisanomisiin, mutta keskustelu kääntyi kuitenkin väittelyyn työllisyysmäärärahojen riittävyydestä.
Oppositio ihmetteli kuitenkin, miksi työllisyysalalle esitettiin niin vähän määrärahoja, runsaat 20 miljoonaa euroa. Tarpeen väitettiin olevan 90 miljoonaa ja määrärahan riittävän vain Uudellemaalle.
Oppositio moitti etenkin sitä, että TE-keskuksilta on rahat lopussa niin, ettei työllistämistukia voida maksaa heille, joille olisi työpaikka, eikä starttirahoja voida maksaa.
– Melkein puoli miljoonaa ihmistä on ilman työtä, eikä starttirahoja voida maksaa, Eero Heinäluoma (sd.) pahoitteli.
Lindström: Edellisen hallituksen syy
Lindström muistutti vastauspuheenvuorossaan, että työllistämismäärärahojen loppuminen kaatui hänelle syliin heti, kun hän ryhtyi työministeriksi, samoin kuin työttömyyden kasvu, joka räjähtää käsiin.
Hän vastasi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle, joka kysyi, miksi Lindström tyytyy näpertelemään kymmenillä miljoonilla, kun tarvittaisiin sata miljoonaa.
– Te syytätte minua siitä, mitä te itse linjasitte vuoden alussa! Te korvamerkitsitte rahoja ja järjestitte ne niin jäykästi, ettei niitä voida käyttää jossakin muualla, Lindström moitti entistä valtionvarainministeriä.
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho puolusti Lindströmiä: työpaikkojen luominen yksityissektorille perustuu kilpailukyvyn parantamiseen – ja siitä hallitus pitää huolta. Meillä ei ole enää varaa julkisen sektorin tempputyöllistämiseen. Oppositio odottaa, että hallitus korjaa puolessa vuodessa kaikkien edellisten hallitusten virheet, mutta se ei ole mahdollista, Terho totesi.
– Entä näpertely? Tässä ollaan tekemässä täydellistä muutosta työllisyyden hoitoon: yhä vähemmillä rahoilla pitää tehdä yhä paremmin. Me näpertelemme sitä, että tapasimme kaikkien TE-keskusten johtajat viime viikolla ja saimme heiltä erittäin hyvää palautetta: siellä on valmiutta tehdä asioita uudella tavalla. Kun ei ole rahaa laittaa niin paljon niin tehdään rahoilla järkevämpiä toimenpiteitä. Toimenpiteiden pitää vaikuttaa, Lindström linjasi.
Kokeilemalla voidaan löytää uusia keinoja
Lindström muistutti talouden isosta kuvasta: rahaa puuttuu kaikkialta ja hallitus koettaa saattaa valtakunnan taloutta samaan aikaan kuntoon.
Hän muistutti myös hallitusohjelmaan sisältyvistä kokeiluista: myös työllisyyden alalla voidaan kokeilla erilaisia asioita, onhan esitetty esimerkiksi irtisanomiskorvauksen käyttämistä starttirahana.
– Näin voimme saada kokemuksia siitä, mikä toimii. Palkkatuki ja starttiraha ovat sellaisia: niistä on hyötyä ja niihin kannattaa panostaa jatkossakin, Lindström totesi.
Ben Zyskowicz (kok.) puolusti myös Lindströmiä muistuttaen talouden suuresta kuvasta: hallitus puolustaa kilpailukykyä ja joutuu nyt turvautumaan keinoihin, jotka eivät näytä tasapainoisilta.
– Ratkaisu on SAK:n käsissä! Toivonkin, että kaikki tässä salissa, joilla on SAK-yhteyksiä, huolehtisivat siitä, että saisimme oikeudenmukaisemman ratkaisun, Zyskowicz kehotti.
Stubb puolusti Lindströmiä
Tässä vaiheessa Stubb tuki vankasti Lindströmiä:
– Haluan kiittää työministeriä siitä työstä, mitä hän tällä hetkellä tekee. Hän panee itsensä täysillä likoon 24/7. Se, että hän kirjallisesti esittää VM:lle 30 miljoonan euron määrärahaa ei tarkoita sitä, etteikö hän olisi puskenut päälle kuin härkä meidän kahdenvälisissä neuvotteluissamme. Hän on tehnyt kaikkensa sen eteen, että näitä työllisyysmäärärahoja lisättäisiin. Jos te haluatte jotakin syyttää, älkää syyttäkö työministeriä, vaan valtiovarainministeriä, jolla on tarjota tällä hetkellä valitettavasti vain ja ainoastaan niukkuutta, Stubb totesi.
Stubb toivoi, ettei hallituksen neljän vuoden päästä tarvitsisi käsitellä lisäbudjetissaan työllisyysmäärärahoja. Se tarkoittaa, että tilanne olisi parempi. Tavoittelemme yhä 110 000 uutta työpaikkaa ja 72 prosentin työllisyysastetta.
– Ja meillä on tällä hetkellä työministeri, joka panee suoraselkäisesti toimeen vaikeita päätöksiä, joita yhdessä hallitusohjelmassa teimme, Stubb kehui.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turunen: Lasketaan, riittävätkö SAK:n esitykset

Soini: Maanantaina on tärkeä päivä
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












