Eduskunta väitteli keskiviikkona hallituksen lisäbudjetista. Oppositio koetti korventaa hallitusta työllisyysmäärärahojen tarpeesta, mutta hallitus puolusti itseään yhteistoimin yli puoluerajojen. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sai lopulta vankat kehut valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok.).
Stubb kuvasi lisäbudjettia alussa Microsoft-lisäbudjetiksi, koska sillä reagoidaan nopeasti varsinkin Salon seudulle tulleisiin satojen ihmisten irtisanomisiin. Jopa oppositio kiitti nopeasta reagoinnista Microsoftin irtisanomisiin, mutta keskustelu kääntyi kuitenkin väittelyyn työllisyysmäärärahojen riittävyydestä.
Oppositio ihmetteli kuitenkin, miksi työllisyysalalle esitettiin niin vähän määrärahoja, runsaat 20 miljoonaa euroa. Tarpeen väitettiin olevan 90 miljoonaa ja määrärahan riittävän vain Uudellemaalle.
Oppositio moitti etenkin sitä, että TE-keskuksilta on rahat lopussa niin, ettei työllistämistukia voida maksaa heille, joille olisi työpaikka, eikä starttirahoja voida maksaa.
– Melkein puoli miljoonaa ihmistä on ilman työtä, eikä starttirahoja voida maksaa, Eero Heinäluoma (sd.) pahoitteli.
Lindström: Edellisen hallituksen syy
Lindström muistutti vastauspuheenvuorossaan, että työllistämismäärärahojen loppuminen kaatui hänelle syliin heti, kun hän ryhtyi työministeriksi, samoin kuin työttömyyden kasvu, joka räjähtää käsiin.
Hän vastasi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle, joka kysyi, miksi Lindström tyytyy näpertelemään kymmenillä miljoonilla, kun tarvittaisiin sata miljoonaa.
– Te syytätte minua siitä, mitä te itse linjasitte vuoden alussa! Te korvamerkitsitte rahoja ja järjestitte ne niin jäykästi, ettei niitä voida käyttää jossakin muualla, Lindström moitti entistä valtionvarainministeriä.
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho puolusti Lindströmiä: työpaikkojen luominen yksityissektorille perustuu kilpailukyvyn parantamiseen – ja siitä hallitus pitää huolta. Meillä ei ole enää varaa julkisen sektorin tempputyöllistämiseen. Oppositio odottaa, että hallitus korjaa puolessa vuodessa kaikkien edellisten hallitusten virheet, mutta se ei ole mahdollista, Terho totesi.
– Entä näpertely? Tässä ollaan tekemässä täydellistä muutosta työllisyyden hoitoon: yhä vähemmillä rahoilla pitää tehdä yhä paremmin. Me näpertelemme sitä, että tapasimme kaikkien TE-keskusten johtajat viime viikolla ja saimme heiltä erittäin hyvää palautetta: siellä on valmiutta tehdä asioita uudella tavalla. Kun ei ole rahaa laittaa niin paljon niin tehdään rahoilla järkevämpiä toimenpiteitä. Toimenpiteiden pitää vaikuttaa, Lindström linjasi.
Kokeilemalla voidaan löytää uusia keinoja
Lindström muistutti talouden isosta kuvasta: rahaa puuttuu kaikkialta ja hallitus koettaa saattaa valtakunnan taloutta samaan aikaan kuntoon.
Hän muistutti myös hallitusohjelmaan sisältyvistä kokeiluista: myös työllisyyden alalla voidaan kokeilla erilaisia asioita, onhan esitetty esimerkiksi irtisanomiskorvauksen käyttämistä starttirahana.
– Näin voimme saada kokemuksia siitä, mikä toimii. Palkkatuki ja starttiraha ovat sellaisia: niistä on hyötyä ja niihin kannattaa panostaa jatkossakin, Lindström totesi.
Ben Zyskowicz (kok.) puolusti myös Lindströmiä muistuttaen talouden suuresta kuvasta: hallitus puolustaa kilpailukykyä ja joutuu nyt turvautumaan keinoihin, jotka eivät näytä tasapainoisilta.
– Ratkaisu on SAK:n käsissä! Toivonkin, että kaikki tässä salissa, joilla on SAK-yhteyksiä, huolehtisivat siitä, että saisimme oikeudenmukaisemman ratkaisun, Zyskowicz kehotti.
Stubb puolusti Lindströmiä
Tässä vaiheessa Stubb tuki vankasti Lindströmiä:
– Haluan kiittää työministeriä siitä työstä, mitä hän tällä hetkellä tekee. Hän panee itsensä täysillä likoon 24/7. Se, että hän kirjallisesti esittää VM:lle 30 miljoonan euron määrärahaa ei tarkoita sitä, etteikö hän olisi puskenut päälle kuin härkä meidän kahdenvälisissä neuvotteluissamme. Hän on tehnyt kaikkensa sen eteen, että näitä työllisyysmäärärahoja lisättäisiin. Jos te haluatte jotakin syyttää, älkää syyttäkö työministeriä, vaan valtiovarainministeriä, jolla on tarjota tällä hetkellä valitettavasti vain ja ainoastaan niukkuutta, Stubb totesi.
Stubb toivoi, ettei hallituksen neljän vuoden päästä tarvitsisi käsitellä lisäbudjetissaan työllisyysmäärärahoja. Se tarkoittaa, että tilanne olisi parempi. Tavoittelemme yhä 110 000 uutta työpaikkaa ja 72 prosentin työllisyysastetta.
– Ja meillä on tällä hetkellä työministeri, joka panee suoraselkäisesti toimeen vaikeita päätöksiä, joita yhdessä hallitusohjelmassa teimme, Stubb kehui.
Veli-Pekka Leskelä