Oppositio vaatii hallituksen työllisyyspolitiikkaan kiireellistä täyskäännöstä

Oppositio vaatii hallituksen työllisyyspolitiikkaan täydellistä täyskäännöstä. Neljä suurinta oppositioryhmää jätti yhteisen työllisyyspolitiikkaa käsittelevän välikysymyksensä eduskunnassa vapunaattona.

Oppositio siteeraa väistyvän pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaa: ”Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä”.

Tavoitteet eivät ole toteutuneet eivätkä edes lähentyneet, päinvastoin: Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on 9,5 prosenttia, enemmän kuin 10 vuoteen. Työttömiä on 100 000 enemmän kuin hallitus tavoittelee. Maan eri osissa työttömyys vaihtelee suuresti. Mutta Tilastokeskuksen luvut eivät kerro koko totuutta. Ne mitataan vain otannalla koko väestöstä.

– Todellisuudessa jopa 400 000 ihmistä on vailla työtä. Nuorten ja pitkäaikaistyöttämien määrä nousee vielä pahemmin. Suomi on työttömyyskriisissä. Hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut ja se jättää perinnökseen työttömyyden riivaaman, velkaisen ja eriarvoistuvan Suomen, jonka maksumiehiksi joutuvat vähävaraiset ja perheet, keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen syytti.

Lindström: Karmeat luvut

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jari Lindström totesi, ettei näin tärkeään kysymykseen osallistumista tarvinnut miettiä kahta kertaa. Suomessa oli helmikuussa 324 000 tilastoitua työtöntä ja piilotyöttömät siihen lisäksi.

– Se on järkyttävä luku. Tilannetta pitää herätellä – hallituksen pitää ruveta tekemään oikeasti! Rakenteelliset uudistukset ovat täysin kesken, Tiilikainen moitti.

– Me olemme moittineet hallitusta siitä, että siltä puuttuu aktiivinen politiikka. Kun kysyin pääministeri Kataiselta asiasta, hän vastasi, ettei hän usko aktiivisiin keinoihin. Mutta me uskomme! Lindström painotti.

Hän sanoi hallituksen piiloutuvan Metsä-Groupin miljardi-investoinnin taaksi: että se johtuu yhteisöveron alentamisesta 24 prosentista 20:een.

– Se oli todellisuudessa yhtiön oma päätös. Meidän mielestämme veroa laskettiin liian paljon: se olisi pitänyt alentaa 22 prosenttiin eli muiden Pohjoismaiden tasolle, Lindström totesi.

Lindström piti tilannetta ristiriitaisena: vaikka yhteisövero suorastaan romahti, Nordea vähentää väkeä ja tekee samalla hienoa tulosta.

Työikää lisättävä
jaksamisen kautta

Lindström mainitsee perussuomalaisten keinoiksi mm. työeläkemaksujen ikäporrastuksen, jota kannattaa hallituksessa myös vihreät. Myös työeläkejärjestelmää pitäisi joustavoittaa.

– Ja työurasta muutama sana loppuun: me olemme olleet koko ajan sitä mieltä, että ihmiset jaksavat työssä pitempään, kun he jaksavat työssä paremmin. Ihmisiä jää sairaseläkkeelle niin paljon, että se pudottaa todellista eläkeikää. Ongelma on, miten hyvät käytännöt saadaan jokaiselle työpaikalle. Se pitäisi saada kuntoon. Suuri haaste on, miten saamme työpaikkojen hyvinvoinnin kasvamaan, Lindström linjasi.

Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Annika Lapintie vaati tutkimuksen ja rahoituksen lisäksi myös vanhanaikaisia investointeja maan- ja rautateihin ja rakennusten korjauksiin. Juuri oppositioon siirtyneen Lapintien mukaan hallitus pystyi kolmessa vuodessa parantamaan hieman tilannetta, mutta paljon on vielä tehtävää…

– Terveyserot ovat suuret työssä olevien ja työttömien välillä, Lapintie painotti.

Mustajärvi: Miksi työttömyysrahoja hukataan?

Vasenryhmän Markus Mustajärvi sanoi vasemmiston olevan niin tosissaan, että se tuli välikysymykseen kahden eduskuntaryhmän voimin. Mustajärvi sanoikin tilanteen muistuttavan synkimpiä 20 vuoden takaisia aikoja, jolloin hän toimi työvoimatoimiston johtajana Suomen pahimmalla työttömyysalueella Koillis-Lapissa: siellä Siperia opetti.

– Työttömyys on nyt 9,5 prosenttia. Kahdessa vuodessa työttömien määrä on kasvanut 70 000:lla. Pitkäaikaisten ja yli kaksi vuotta työttöminä olleiden sekä nuorten työttömyys on kasvanut suhteellisesti vielä enemmän. Ja täytyy muistuttaa, että kun ihminen on työtön, on hän sataprosenttisesti työtön, Mustajärvi painotti.

Mustajärvi kysyi myös, miksi hallitus jättää käyttämättä suuria summia työttömille nimenomaan varattuja varoja?

– Joka vuosi hallitus jättää käyttämättä 55 miljoonaa euroja työttömille vartatuja varoja. Summa on paisunut jo 270 miljoonaan euroon. Selitykseksi ei kelpaa, että ne ovat siirtomäärärahoja, jotka käytetään seuraavana vuonna. Jos raha puuttuu joka vuosi, on se leikkaus, joka pitäisi merkitä budjettiin: työllisyysrahoista leikattu 55 miljoonaa euroa, Mustajärvi sivalsi.

Tiilikainen totesi, ettei nykytilanteessa riitä, että hallituksen johtopuolueet keskittyvät vain puheenjohtajapeleihin. Hän muistutti keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän vaatimuksesta, että kesällä aloittavan uuden hallituksen pitää kirjoittaa kokonaan uusi ohjelma, joka kääntäisi Suomen suunnan hallituksen sinänsä hyviä tavoitteita kohti: työttömyyden alas ja työllisyyden ylös.

Myös keskusta on esittänyt aktiivisia keinoja: kasvurahastoa ja Infra Oy:tä sekä energiapolitiikan muuttamista kotimaiseksi.

– Metsä-Groupin investointi kertoo, mistä työpaikkoja voi hakea. Valitettavasti hallituksen energiapolitiikka toimii päinvastoin ja hiili vyöryy Suomeen, Tiilikainen moitti.