Tilastokeskus ilmoitti lopettavansa vuosittaisten tuomioistuintilastojen laatimisen resurssipulan takia. Tuomioistuintilastoihin on kerätty valtakunnallisesti tietoja syyttäjien ratkaisuista, käräjäoikeuksien siviili- ja rikosasioista, hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista.
– Nämä tilastot ovat olleet tärkeä indikaattori rikollisuuden tasosta ja kehityksestä poliisin tilastojen lisäksi; esimerkiksi rikosten törkeysasteen suhteen tuomioistuintilastot ovat poliisin tilastoja tarkempia. Näiden tilastojen laadinta on ollut yhden henkilön vastuulla, joten toimenpiteellä saavutettavat taloudelliset hyödyt tuskin ovat aiheutuvia haittoja suuremmat, perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén ihmettelee.
Päätöksenteko kärsii
Packalén jätti keskiviikkona oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tuomioistuintilastojen lakkauttamisen järkevyydestä.
– Kuinka tulevaisuudessa varmistetaan, että poliittisilla päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on tarpeelliset tiedot käydä sekä kriminaalipoliittista keskustelua että tehdä sitä koskevia päätöksiä? Packalén kysyy.
– Tuomioistuintilastojen avulla on voitu muun muassa arvioida tuomittujen rangaistusten määrien ja seuraamuslajien kehitystä aina 70-luvulta tähän päivään ja on erittäin suuri isku kriminaalipoliittiselle keskustelulle ja päätöksenteolle, jos näitä tilastoja ei jatkossa enää kerätä.
Ongelmat lakaistaan maton alle?
Myös ulkomaalaisten tuomittujen osuus käy tilastoista ilmi.
– Näin vahingollinen päätös herättääkin kysymyksen siitä, voisiko taustalla olla maahanmuuttajien tekemien rikosten ja tuomittujen maahanmuuttajien määrien pimittäminen. Onko tässä ajatuksena lakaista maton alle maahanmuuton ja huonon kotouttamispolitiikan ongelmia?
