Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi voi jopa liennyttää kansainvälistä tilannetta. Jos Venäjän ja Yhdysvaltain välinen jännitys kevenee, siitä hyötyy myös Suomi.

Näin arvioi perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén USA:n vaalien vaikutusta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ympäristöön.

Packalén oli mukana tekemässä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

– Se voi omalta osaltaan liennyttää tätä vastakkainasettelua. Siitä voi olla hyötyä. Ja jos tämä USA:n pitkäaikainen vaatimus toteutuu, niin tämä voi jopa lisätä Euroopan turvallisuutta, jos Euroopan maat ottavat enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, Packalén sanoo.

Hän korostaa, ettei kahden prosentin sijoittaminen puolustukseen valtion BKT:sta ei ole mikään Trumpin vaatimus.

– Nythän USA vastaa 70 prosentista Naton kustannuksista, Packalén muistuttaa.

Ruotsin kanssa enemmän yhteistyötä

Entä Brexit?

– Britannia pysyy kuitenkin Nato-maana. Euroopan yhteistä puolustusta taas ei käytännössä ole – se on vaan jäsenmaiden omaa puolustusta. En näe siinä kovin suurta muutosta, Packalén toteaa.

Entäpä Suomi ja Ruotsi, jotka ovat Naton ulkopuolella?

– Sen vuoksi Suomen pitäisi kehittää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Olisin henkilökohtaisesti valmis puolustusliittoon Ruotsin kanssa – mutta onko Ruotsi siihen valmis niin se on eri asia, Packalén tuumaili.

Yksimielisyys syntyi varsin helposti

Packalénin mielestä perussuomalaisilla oli iso rooli mietinnön tekemisessä.

– Ajattelu meni yli puoluerajojen ja pystyimme löytämään yhteisen sävelen, josta tuli todellista tilannekuvaa peilaava mietintö.

Packalénin mukaan esimerkiksi sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ei tullut isompaa kiistaa esimerkiksi perussuomalaisten ja kokoomuksen välille, vaikka vasemmistoliitto teki tästä asiasta poikkeavan kannanoton.

– Ei. Me olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa ja itsenäisenä valtiona meillä on mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä, jos joudumme sellaiseen tilanteeseen, jossa katsomme sen hyväksi.

Miten yhteistyö sujui Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa, jota pidetään jyrkän linjan rauhanmiehenä? Packalénin mukaan Tuomioja esiintyi sovittelevasti ja yhteinen linja löydettiin.

– Hyvin ammattimainen ja pragmaattinen käsittely oli. Yksikään puolue ei halua keikuttaa venettä, vaikka vasemmistoliitto teki vastalauseen, Packalén vastaa.

Veli-Pekka Leskelä