

LEHTIKUVA
Packalén: Trumpin valinta voi jopa parantaa kansainvälistä tilannetta
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi voi jopa liennyttää kansainvälistä tilannetta. Jos Venäjän ja Yhdysvaltain välinen jännitys kevenee, siitä hyötyy myös Suomi.
Näin arvioi perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén USA:n vaalien vaikutusta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ympäristöön.
Packalén oli mukana tekemässä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
– Se voi omalta osaltaan liennyttää tätä vastakkainasettelua. Siitä voi olla hyötyä. Ja jos tämä USA:n pitkäaikainen vaatimus toteutuu, niin tämä voi jopa lisätä Euroopan turvallisuutta, jos Euroopan maat ottavat enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, Packalén sanoo.
Hän korostaa, ettei kahden prosentin sijoittaminen puolustukseen valtion BKT:sta ei ole mikään Trumpin vaatimus.
– Nythän USA vastaa 70 prosentista Naton kustannuksista, Packalén muistuttaa.
Ruotsin kanssa enemmän yhteistyötä
Entä Brexit?
– Britannia pysyy kuitenkin Nato-maana. Euroopan yhteistä puolustusta taas ei käytännössä ole – se on vaan jäsenmaiden omaa puolustusta. En näe siinä kovin suurta muutosta, Packalén toteaa.
Entäpä Suomi ja Ruotsi, jotka ovat Naton ulkopuolella?
– Sen vuoksi Suomen pitäisi kehittää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Olisin henkilökohtaisesti valmis puolustusliittoon Ruotsin kanssa – mutta onko Ruotsi siihen valmis niin se on eri asia, Packalén tuumaili.
Yksimielisyys syntyi varsin helposti
Packalénin mielestä perussuomalaisilla oli iso rooli mietinnön tekemisessä.
– Ajattelu meni yli puoluerajojen ja pystyimme löytämään yhteisen sävelen, josta tuli todellista tilannekuvaa peilaava mietintö.
Packalénin mukaan esimerkiksi sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ei tullut isompaa kiistaa esimerkiksi perussuomalaisten ja kokoomuksen välille, vaikka vasemmistoliitto teki tästä asiasta poikkeavan kannanoton.
– Ei. Me olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa ja itsenäisenä valtiona meillä on mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä, jos joudumme sellaiseen tilanteeseen, jossa katsomme sen hyväksi.
Miten yhteistyö sujui Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa, jota pidetään jyrkän linjan rauhanmiehenä? Packalénin mukaan Tuomioja esiintyi sovittelevasti ja yhteinen linja löydettiin.
– Hyvin ammattimainen ja pragmaattinen käsittely oli. Yksikään puolue ei halua keikuttaa venettä, vaikka vasemmistoliitto teki vastalauseen, Packalén vastaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: ”Äänestikö kansa taas väärin?”

Mäkelä: ”Suun soittaminen vieraan suurvallan päämiehelle ei ole Ylen asia – varsinkaan veronmaksajien rahoilla”

”Trumpin voitto voi jopa virkistää Suomen taloutta”

”Mitä vikaa on valkoisessa heteromiehessä? Ei mitään”

Hukari: Keskusteltiinko Suomen mediassa lainkaan Yhdysvaltain vaalien olennaisimmista asioista?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Yleisradio starttasi pride-aktivismin – ja samalla politikoi murrosikää lykkäävien, kyseenalaisten hormonihoitojen aloittamista lapsille ja nuorille
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Professori: Jaettu inho länttä kohtaan yhdistää woke-liikkeen ja islamistit
Professori Gad Saad analysoi Bulletin-julkaisulle antamassaan haastattelussa pian julkaistavan kirjansa "Suicidal Empathy" aiheita sekä yhteiskunnan irrationaalisia eli loogisen ajattelun vastaisia uskomuksia niin sanottujen ”loisideoiden” kautta. Hän kritisoi voimakkaasti woke-ideologiaa, Greta Thunbergin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa sekä vasemmistolaisten ja islamistien liittoutumista.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.