Ylen uusi pelotteluartikkeli vetoaa voimakkaasti tunteisiin jo alussa: Yle väittää, kuinka ”laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima” ja kuinka ”ääriliikkeet kasvavat sosiaalisessa mediassa ja digialustoilla”.
Yle perustelee väitettään Euroopan vallanneesta ”laitaoikeistosta” sangen hatarasti. Ylen mukaan sen kartassa tummanharmaa väri osoittaa, miten ”laita- tai äärioikeistolaiset puolueet ovat mielipidemittausten mukaan suurimmat puolueet”. Artikkeli perustuu myös jossittelun varaan, sillä Yle spekuloi mahdollisuudella ”jos äärioikeistopuolue Kansallinen liittouma saisi siellä enemmistön maan parlamentista, Eurooppa muuttuisi perusteellisesti”.
Ylen kuvaus on pinnallista ja negatiivisesti kehystettyä. Kieli on dramaattista: ”Demokratia voi kääntyä alamäkeen hyvin nopeasti”, ja samalla kokonaisuus tuo lukijalle paniikin tuntua.
Pelkät yksittäiset gallupit eivät tietenkään tee mistään poliittisesta liikkeestä koko Euroopan suurinta voimaa, sillä EU-maissa päättäjät valitaan vaalien kautta, ei gallupien mukaan.
Monet suuret Euroopan maat, kuten Espanja, Portugali ja kaikki Pohjoismaat, eivät suinkaan ole laitaoikeiston hallussa. Yle ei huomioi sitäkään, että EU-parlamentin suurin EPP-ryhmä on keskusta-oikeistolainen. Se on ollut parlamentin suurin ryhmä vuodesta 1999 saakka.
Silmiinpistävää on myös Ylen poliittisten puolueiden luokittelu, jonka mukaan Euroopassa ei olisi oikeistoa lainkaan.
Ylen julkaisemassa grafiikassa keskustaoikeistosta oikealla ei ole oikeisto vaan ”laitaoikeisto”. Sen sijaan keskustaliberaalien vasemmalla puolella on ”vasemmisto” mutta ei laitavasemmisto tai äärivasemmisto.
Ylen pyrkimyksenä lienee ollut kaapata määrittelyvalta ja asemoida puolueet uudelleen siten, että tällä hetkellä vallassa ei ole missään EU-maassa perinteistä oikeistoa.
Sosiaalisen median faktantarkistuksen aikakaudella tämän tasoiset Yle-vedätykset kuitenkin kontekstoidaan ja tarkistetaan jo julkaisuhetkellä lukijoiden yhteisössä.