

Carl Bildtin twiitti vasemmalla. Pekka Haavisto oikealla. / Twitter, LEHTIKUVA
Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa
Kolmentoista EU-maan ulkoministerit ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa EU-komissiota vaaditaan järjestämään koronarokotteita myös EU:n itäisille naapurimaille niistä rokotekiintiöistä, jotka EU on omaan käyttöönsä tilannut. Vetoomuksen mukaan EU:n tulisi itselleen tilaamistaan rokotemääristä hoitaa rokotteita myös Länsi-Balkanin maille sekä EU:n itäisille kumppanimaille, jotka ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Lisäksi vetoomuksessa viitataan siihen, että EU:n tulisi järjestää rokotteita myös eteläisille naapurimailleen Välimeren Afrikan puoleisella rannalla, mikäli nämä sitä pyytävät.
Ruotsalainen veteraanipoliitikko ja European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatuspajan puheenjohtaja Carl Bildt on jakanut ulkoministereiden vetoomusta Twitterissä. Bildt kirjoittaa pitävänsä todella tärkeänä, että EU yrittää auttaa myös itäisiä kumppanimaita saamaan COVID-19-rokotetta.
It is indeed important that 🇪🇺 tries to help 🇦🇲🇦🇿🇬🇪🇲🇩🇺🇦 with getting access to the COVID-19 vaccine. pic.twitter.com/lT0ezeMFSe
— Carl Bildt (@carlbildt) January 6, 2021
Kirjeen teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti:
Äskettäisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n johtajat ovat keskustelleet ja sopineet jatkavansa yhdessä globaalin pandemian vastaisten kansainvälisten toimien johtamista ja auttavansa muita, EU:n ulkopuolisia maita tarjoamalla kohtuuhintaisen ja reilun COVID-19-rokotteen saatavuuden kaikille.
Me tuemme vahvasti jäsenvaltioiden ja Euroopan komission pyrkimyksiä ja aloitteita jakaa rokotteita EU:lle kohdistetuista sopimuksista EU:n lähimpien naapurimaiden, kuten Länsi-Balkanin maiden kanssa.
Samaan aikaan uskomme, että EU:n on laajennettava nykyisiä aloitteita ja annettava vastaava mahdollisuus ja tuki muillekin EU:n naapurimaille – eli EU:n itäisille EaP-kumppanimaille – jos nämä niin haluavat. Me uskomme, että rajamme eivät ole turvalliset, jos emme laajenna tukeamme rajanaapureillemme. EU:n itäiset kumppanimaat ovat useaan otteeseen ilmaisseet arvostuksensa EU:n COVID-apua kohtaan ja pyytäneet auttamaan rokotteen saamisessa.
Yhteinen Team Europe -aloite vaikuttaa tehokkaimmalta ja lupaavimmalta mekanismilta tähän tarkoitukseen. Rokotelahjoituksia käsittelevässä alaryhmässä meneillään olevat neuvottelut ovat tuottaneet lupaavia edistysaskelia Länsi-Balkanin kumppanimaiden suhteen, mukaan lukien tuki käytettävissä olevilta EU-välineiltä.
Me pyydämme komissiota pikaisesti kehittämään samanlaisen tukimekanismin, jonka komissio on jo käynnistänyt Länsi-Balkanin maiden osalta. Tulossa olevan EaP-kokouksen (joka järjestettäneen vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla) yhteydessä meidän tulee lähettää vahva ja koordinoitu viesti EaP:n strategisesta tärkeydestä. Rokotteiden jakaminen itäisten kumppanimaiden kanssa olisi yksi tärkeä osa tätä viestiä.
Olemme varmoja, että itäisten kumppanimaiden hallitukset ja kansalaisyhteiskunnat tulevat arvostamaan ponnistelujamme ja tämä tulee lisäämään komission ja koko EU:n geopoliittisten pyrkimysten näkyvyyttä.
Tietäen pandemiatilanteen eteläisissä naapurimaissa, meidän tulisi olla valmiita tukemaan myös näitä maita, jos he ilmaisevat kiinnostuksensa.
Kirjeen vastaanottajat ovat Josep Borrell (Euroopan komission varapresidentti ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja), Stella Kyriakides (terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari) ja Olivér Várhelyi (naapuruusasioista ja EU:n laajentumisesta vastaava komissaari).
Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkiaan kolmentoista EU-maan ulkoministerit. Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston lisäksi allekirjoittajina ovat Ruotsin ja Tanskan ulkoministerit ja kymmenen Itä-Euroopan ja Balkanin maan ulkoministerit.
Haavisto selvitti asiaa Iltalehdelle
Useat keskustelijat ovat päivän aikana kummastelleet, onko EU todellakin jakamassa pois rokotteita, joita ei ole riittävästi edes EU-alueelle. Iltalehti tavoitti Pekka Haaviston kommentoimaan sosiaalisessa mediassa laajaa kummastusta herättänyttä vetoomusta.
Haaviston mukaan vetoomus ”koskee siis tilannetta, jossa EU:n oma tarve on tyydytetty. Sehän ei ole kovin nopeasti nyt näköpiirissä, kun rokotevalmistajat tuottavat näitä näin hitaasti.”
”Jos nyt oikein muistan, EU:lla on kuuden eri valmistajan kanssa sopimuksia noin 1,3 miljardista rokotteesta. Se olisi yli EU:n oman tarpeen. Tämä koskee sitä vaihetta, kun rokotetuotanto on täydessä vauhdissa ja EU:n tarve tyydytetty”, hän täydentää IL:lle.
Covax-mekanismi on jo ennestään olemassa
Syystä tai toisesta suurimmat EU-maat Saksa ja Ranska eivät ole allekirjoittaneet vetoomusta.
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) nostaa asian yhteydessä esille Suomen Covax-jäsenyyden. Suomi, kuten lähes kaikki muutkin maailman maat kuuluvat kansainväliseen rokoteyhteistyömekanismiin, jonka tarkoitus ”on edistää COVID-19 -rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa ja -jakelua maailmassa.”
Haaviston allekirjoittamassa vetoomuksessa ei kuitenkaan viitata Covaxiin. Kysymysmerkiksi jääkin, mitä Haaviston vetoomuksella oikein tavoitellaan. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että EU yrittää luoda uutta mekanismia olemassaolevan Covax-mekanismin lisäksi, jolla rokotteita saadaan jaettua muihin maihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Team Europe itäiset kumppanimaat EaP-kumppanimaat Olivér Várhelyi Stella Kyriakides Länsi-Balkan ECFR COVID-19-rokote Carl Bildt koronarokote pandemia koronavirus Josep Borrell EU-komissio Pekka Haavisto Ulkoministeriö EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Puolustusvoimain komentaja lupaa armeijan apuun vauhdittamaan rokotuksia Ruotsissa

Mäkynen ihmettelee hallituksen tärkeysjärjestystä: ”Suomalaisia jumissa ulkomailla, mitä tekee hallitus?”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















