

Carl Bildtin twiitti vasemmalla. Pekka Haavisto oikealla. / Twitter, LEHTIKUVA
Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa
Kolmentoista EU-maan ulkoministerit ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa EU-komissiota vaaditaan järjestämään koronarokotteita myös EU:n itäisille naapurimaille niistä rokotekiintiöistä, jotka EU on omaan käyttöönsä tilannut. Vetoomuksen mukaan EU:n tulisi itselleen tilaamistaan rokotemääristä hoitaa rokotteita myös Länsi-Balkanin maille sekä EU:n itäisille kumppanimaille, jotka ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Lisäksi vetoomuksessa viitataan siihen, että EU:n tulisi järjestää rokotteita myös eteläisille naapurimailleen Välimeren Afrikan puoleisella rannalla, mikäli nämä sitä pyytävät.
Ruotsalainen veteraanipoliitikko ja European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatuspajan puheenjohtaja Carl Bildt on jakanut ulkoministereiden vetoomusta Twitterissä. Bildt kirjoittaa pitävänsä todella tärkeänä, että EU yrittää auttaa myös itäisiä kumppanimaita saamaan COVID-19-rokotetta.
It is indeed important that 🇪🇺 tries to help 🇦🇲🇦🇿🇬🇪🇲🇩🇺🇦 with getting access to the COVID-19 vaccine. pic.twitter.com/lT0ezeMFSe
— Carl Bildt (@carlbildt) January 6, 2021
Kirjeen teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti:
Äskettäisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n johtajat ovat keskustelleet ja sopineet jatkavansa yhdessä globaalin pandemian vastaisten kansainvälisten toimien johtamista ja auttavansa muita, EU:n ulkopuolisia maita tarjoamalla kohtuuhintaisen ja reilun COVID-19-rokotteen saatavuuden kaikille.
Me tuemme vahvasti jäsenvaltioiden ja Euroopan komission pyrkimyksiä ja aloitteita jakaa rokotteita EU:lle kohdistetuista sopimuksista EU:n lähimpien naapurimaiden, kuten Länsi-Balkanin maiden kanssa.
Samaan aikaan uskomme, että EU:n on laajennettava nykyisiä aloitteita ja annettava vastaava mahdollisuus ja tuki muillekin EU:n naapurimaille – eli EU:n itäisille EaP-kumppanimaille – jos nämä niin haluavat. Me uskomme, että rajamme eivät ole turvalliset, jos emme laajenna tukeamme rajanaapureillemme. EU:n itäiset kumppanimaat ovat useaan otteeseen ilmaisseet arvostuksensa EU:n COVID-apua kohtaan ja pyytäneet auttamaan rokotteen saamisessa.
Yhteinen Team Europe -aloite vaikuttaa tehokkaimmalta ja lupaavimmalta mekanismilta tähän tarkoitukseen. Rokotelahjoituksia käsittelevässä alaryhmässä meneillään olevat neuvottelut ovat tuottaneet lupaavia edistysaskelia Länsi-Balkanin kumppanimaiden suhteen, mukaan lukien tuki käytettävissä olevilta EU-välineiltä.
Me pyydämme komissiota pikaisesti kehittämään samanlaisen tukimekanismin, jonka komissio on jo käynnistänyt Länsi-Balkanin maiden osalta. Tulossa olevan EaP-kokouksen (joka järjestettäneen vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla) yhteydessä meidän tulee lähettää vahva ja koordinoitu viesti EaP:n strategisesta tärkeydestä. Rokotteiden jakaminen itäisten kumppanimaiden kanssa olisi yksi tärkeä osa tätä viestiä.
Olemme varmoja, että itäisten kumppanimaiden hallitukset ja kansalaisyhteiskunnat tulevat arvostamaan ponnistelujamme ja tämä tulee lisäämään komission ja koko EU:n geopoliittisten pyrkimysten näkyvyyttä.
Tietäen pandemiatilanteen eteläisissä naapurimaissa, meidän tulisi olla valmiita tukemaan myös näitä maita, jos he ilmaisevat kiinnostuksensa.
Kirjeen vastaanottajat ovat Josep Borrell (Euroopan komission varapresidentti ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja), Stella Kyriakides (terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari) ja Olivér Várhelyi (naapuruusasioista ja EU:n laajentumisesta vastaava komissaari).
Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkiaan kolmentoista EU-maan ulkoministerit. Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston lisäksi allekirjoittajina ovat Ruotsin ja Tanskan ulkoministerit ja kymmenen Itä-Euroopan ja Balkanin maan ulkoministerit.
Haavisto selvitti asiaa Iltalehdelle
Useat keskustelijat ovat päivän aikana kummastelleet, onko EU todellakin jakamassa pois rokotteita, joita ei ole riittävästi edes EU-alueelle. Iltalehti tavoitti Pekka Haaviston kommentoimaan sosiaalisessa mediassa laajaa kummastusta herättänyttä vetoomusta.
Haaviston mukaan vetoomus “koskee siis tilannetta, jossa EU:n oma tarve on tyydytetty. Sehän ei ole kovin nopeasti nyt näköpiirissä, kun rokotevalmistajat tuottavat näitä näin hitaasti.”
“Jos nyt oikein muistan, EU:lla on kuuden eri valmistajan kanssa sopimuksia noin 1,3 miljardista rokotteesta. Se olisi yli EU:n oman tarpeen. Tämä koskee sitä vaihetta, kun rokotetuotanto on täydessä vauhdissa ja EU:n tarve tyydytetty”, hän täydentää IL:lle.
Covax-mekanismi on jo ennestään olemassa
Syystä tai toisesta suurimmat EU-maat Saksa ja Ranska eivät ole allekirjoittaneet vetoomusta.
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) nostaa asian yhteydessä esille Suomen Covax-jäsenyyden. Suomi, kuten lähes kaikki muutkin maailman maat kuuluvat kansainväliseen rokoteyhteistyömekanismiin, jonka tarkoitus “on edistää COVID-19 -rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa ja -jakelua maailmassa.”
Haaviston allekirjoittamassa vetoomuksessa ei kuitenkaan viitata Covaxiin. Kysymysmerkiksi jääkin, mitä Haaviston vetoomuksella oikein tavoitellaan. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että EU yrittää luoda uutta mekanismia olemassaolevan Covax-mekanismin lisäksi, jolla rokotteita saadaan jaettua muihin maihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Team Europe itäiset kumppanimaat EaP-kumppanimaat Olivér Várhelyi Stella Kyriakides Länsi-Balkan ECFR COVID-19-rokote Carl Bildt koronarokote pandemia koronavirus Josep Borrell EU-komissio Pekka Haavisto Ulkoministeriö EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Puolustusvoimain komentaja lupaa armeijan apuun vauhdittamaan rokotuksia Ruotsissa

Mäkynen ihmettelee hallituksen tärkeysjärjestystä: “Suomalaisia jumissa ulkomailla, mitä tekee hallitus?”
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Saksan kansallisen mediayhtiön ZDF:n uutisdokumentti paljastaa Hamasin soluttautumisen kansalaisjärjestöihin Euroopassa
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.