

Carl Bildtin twiitti vasemmalla. Pekka Haavisto oikealla. / Twitter, LEHTIKUVA
Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa
Kolmentoista EU-maan ulkoministerit ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa EU-komissiota vaaditaan järjestämään koronarokotteita myös EU:n itäisille naapurimaille niistä rokotekiintiöistä, jotka EU on omaan käyttöönsä tilannut. Vetoomuksen mukaan EU:n tulisi itselleen tilaamistaan rokotemääristä hoitaa rokotteita myös Länsi-Balkanin maille sekä EU:n itäisille kumppanimaille, jotka ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Lisäksi vetoomuksessa viitataan siihen, että EU:n tulisi järjestää rokotteita myös eteläisille naapurimailleen Välimeren Afrikan puoleisella rannalla, mikäli nämä sitä pyytävät.
Ruotsalainen veteraanipoliitikko ja European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatuspajan puheenjohtaja Carl Bildt on jakanut ulkoministereiden vetoomusta Twitterissä. Bildt kirjoittaa pitävänsä todella tärkeänä, että EU yrittää auttaa myös itäisiä kumppanimaita saamaan COVID-19-rokotetta.
It is indeed important that 🇪🇺 tries to help 🇦🇲🇦🇿🇬🇪🇲🇩🇺🇦 with getting access to the COVID-19 vaccine. pic.twitter.com/lT0ezeMFSe
— Carl Bildt (@carlbildt) January 6, 2021
Kirjeen teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti:
Äskettäisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n johtajat ovat keskustelleet ja sopineet jatkavansa yhdessä globaalin pandemian vastaisten kansainvälisten toimien johtamista ja auttavansa muita, EU:n ulkopuolisia maita tarjoamalla kohtuuhintaisen ja reilun COVID-19-rokotteen saatavuuden kaikille.
Me tuemme vahvasti jäsenvaltioiden ja Euroopan komission pyrkimyksiä ja aloitteita jakaa rokotteita EU:lle kohdistetuista sopimuksista EU:n lähimpien naapurimaiden, kuten Länsi-Balkanin maiden kanssa.
Samaan aikaan uskomme, että EU:n on laajennettava nykyisiä aloitteita ja annettava vastaava mahdollisuus ja tuki muillekin EU:n naapurimaille – eli EU:n itäisille EaP-kumppanimaille – jos nämä niin haluavat. Me uskomme, että rajamme eivät ole turvalliset, jos emme laajenna tukeamme rajanaapureillemme. EU:n itäiset kumppanimaat ovat useaan otteeseen ilmaisseet arvostuksensa EU:n COVID-apua kohtaan ja pyytäneet auttamaan rokotteen saamisessa.
Yhteinen Team Europe -aloite vaikuttaa tehokkaimmalta ja lupaavimmalta mekanismilta tähän tarkoitukseen. Rokotelahjoituksia käsittelevässä alaryhmässä meneillään olevat neuvottelut ovat tuottaneet lupaavia edistysaskelia Länsi-Balkanin kumppanimaiden suhteen, mukaan lukien tuki käytettävissä olevilta EU-välineiltä.
Me pyydämme komissiota pikaisesti kehittämään samanlaisen tukimekanismin, jonka komissio on jo käynnistänyt Länsi-Balkanin maiden osalta. Tulossa olevan EaP-kokouksen (joka järjestettäneen vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla) yhteydessä meidän tulee lähettää vahva ja koordinoitu viesti EaP:n strategisesta tärkeydestä. Rokotteiden jakaminen itäisten kumppanimaiden kanssa olisi yksi tärkeä osa tätä viestiä.
Olemme varmoja, että itäisten kumppanimaiden hallitukset ja kansalaisyhteiskunnat tulevat arvostamaan ponnistelujamme ja tämä tulee lisäämään komission ja koko EU:n geopoliittisten pyrkimysten näkyvyyttä.
Tietäen pandemiatilanteen eteläisissä naapurimaissa, meidän tulisi olla valmiita tukemaan myös näitä maita, jos he ilmaisevat kiinnostuksensa.
Kirjeen vastaanottajat ovat Josep Borrell (Euroopan komission varapresidentti ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja), Stella Kyriakides (terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari) ja Olivér Várhelyi (naapuruusasioista ja EU:n laajentumisesta vastaava komissaari).
Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkiaan kolmentoista EU-maan ulkoministerit. Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston lisäksi allekirjoittajina ovat Ruotsin ja Tanskan ulkoministerit ja kymmenen Itä-Euroopan ja Balkanin maan ulkoministerit.
Haavisto selvitti asiaa Iltalehdelle
Useat keskustelijat ovat päivän aikana kummastelleet, onko EU todellakin jakamassa pois rokotteita, joita ei ole riittävästi edes EU-alueelle. Iltalehti tavoitti Pekka Haaviston kommentoimaan sosiaalisessa mediassa laajaa kummastusta herättänyttä vetoomusta.
Haaviston mukaan vetoomus ”koskee siis tilannetta, jossa EU:n oma tarve on tyydytetty. Sehän ei ole kovin nopeasti nyt näköpiirissä, kun rokotevalmistajat tuottavat näitä näin hitaasti.”
”Jos nyt oikein muistan, EU:lla on kuuden eri valmistajan kanssa sopimuksia noin 1,3 miljardista rokotteesta. Se olisi yli EU:n oman tarpeen. Tämä koskee sitä vaihetta, kun rokotetuotanto on täydessä vauhdissa ja EU:n tarve tyydytetty”, hän täydentää IL:lle.
Covax-mekanismi on jo ennestään olemassa
Syystä tai toisesta suurimmat EU-maat Saksa ja Ranska eivät ole allekirjoittaneet vetoomusta.
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) nostaa asian yhteydessä esille Suomen Covax-jäsenyyden. Suomi, kuten lähes kaikki muutkin maailman maat kuuluvat kansainväliseen rokoteyhteistyömekanismiin, jonka tarkoitus ”on edistää COVID-19 -rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa ja -jakelua maailmassa.”
Haaviston allekirjoittamassa vetoomuksessa ei kuitenkaan viitata Covaxiin. Kysymysmerkiksi jääkin, mitä Haaviston vetoomuksella oikein tavoitellaan. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että EU yrittää luoda uutta mekanismia olemassaolevan Covax-mekanismin lisäksi, jolla rokotteita saadaan jaettua muihin maihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Team Europe itäiset kumppanimaat EaP-kumppanimaat Olivér Várhelyi Stella Kyriakides Länsi-Balkan ECFR COVID-19-rokote Carl Bildt koronarokote pandemia koronavirus Josep Borrell EU-komissio Pekka Haavisto Ulkoministeriö EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Puolustusvoimain komentaja lupaa armeijan apuun vauhdittamaan rokotuksia Ruotsissa

Mäkynen ihmettelee hallituksen tärkeysjärjestystä: ”Suomalaisia jumissa ulkomailla, mitä tekee hallitus?”
Viikon suosituimmat

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä
















