

Carl Bildtin twiitti vasemmalla. Pekka Haavisto oikealla. / Twitter, LEHTIKUVA
Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa
Kolmentoista EU-maan ulkoministerit ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa EU-komissiota vaaditaan järjestämään koronarokotteita myös EU:n itäisille naapurimaille niistä rokotekiintiöistä, jotka EU on omaan käyttöönsä tilannut. Vetoomuksen mukaan EU:n tulisi itselleen tilaamistaan rokotemääristä hoitaa rokotteita myös Länsi-Balkanin maille sekä EU:n itäisille kumppanimaille, jotka ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Lisäksi vetoomuksessa viitataan siihen, että EU:n tulisi järjestää rokotteita myös eteläisille naapurimailleen Välimeren Afrikan puoleisella rannalla, mikäli nämä sitä pyytävät.
Ruotsalainen veteraanipoliitikko ja European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatuspajan puheenjohtaja Carl Bildt on jakanut ulkoministereiden vetoomusta Twitterissä. Bildt kirjoittaa pitävänsä todella tärkeänä, että EU yrittää auttaa myös itäisiä kumppanimaita saamaan COVID-19-rokotetta.
It is indeed important that 🇪🇺 tries to help 🇦🇲🇦🇿🇬🇪🇲🇩🇺🇦 with getting access to the COVID-19 vaccine. pic.twitter.com/lT0ezeMFSe
— Carl Bildt (@carlbildt) January 6, 2021
Kirjeen teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti:
Äskettäisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n johtajat ovat keskustelleet ja sopineet jatkavansa yhdessä globaalin pandemian vastaisten kansainvälisten toimien johtamista ja auttavansa muita, EU:n ulkopuolisia maita tarjoamalla kohtuuhintaisen ja reilun COVID-19-rokotteen saatavuuden kaikille.
Me tuemme vahvasti jäsenvaltioiden ja Euroopan komission pyrkimyksiä ja aloitteita jakaa rokotteita EU:lle kohdistetuista sopimuksista EU:n lähimpien naapurimaiden, kuten Länsi-Balkanin maiden kanssa.
Samaan aikaan uskomme, että EU:n on laajennettava nykyisiä aloitteita ja annettava vastaava mahdollisuus ja tuki muillekin EU:n naapurimaille – eli EU:n itäisille EaP-kumppanimaille – jos nämä niin haluavat. Me uskomme, että rajamme eivät ole turvalliset, jos emme laajenna tukeamme rajanaapureillemme. EU:n itäiset kumppanimaat ovat useaan otteeseen ilmaisseet arvostuksensa EU:n COVID-apua kohtaan ja pyytäneet auttamaan rokotteen saamisessa.
Yhteinen Team Europe -aloite vaikuttaa tehokkaimmalta ja lupaavimmalta mekanismilta tähän tarkoitukseen. Rokotelahjoituksia käsittelevässä alaryhmässä meneillään olevat neuvottelut ovat tuottaneet lupaavia edistysaskelia Länsi-Balkanin kumppanimaiden suhteen, mukaan lukien tuki käytettävissä olevilta EU-välineiltä.
Me pyydämme komissiota pikaisesti kehittämään samanlaisen tukimekanismin, jonka komissio on jo käynnistänyt Länsi-Balkanin maiden osalta. Tulossa olevan EaP-kokouksen (joka järjestettäneen vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla) yhteydessä meidän tulee lähettää vahva ja koordinoitu viesti EaP:n strategisesta tärkeydestä. Rokotteiden jakaminen itäisten kumppanimaiden kanssa olisi yksi tärkeä osa tätä viestiä.
Olemme varmoja, että itäisten kumppanimaiden hallitukset ja kansalaisyhteiskunnat tulevat arvostamaan ponnistelujamme ja tämä tulee lisäämään komission ja koko EU:n geopoliittisten pyrkimysten näkyvyyttä.
Tietäen pandemiatilanteen eteläisissä naapurimaissa, meidän tulisi olla valmiita tukemaan myös näitä maita, jos he ilmaisevat kiinnostuksensa.
Kirjeen vastaanottajat ovat Josep Borrell (Euroopan komission varapresidentti ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja), Stella Kyriakides (terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari) ja Olivér Várhelyi (naapuruusasioista ja EU:n laajentumisesta vastaava komissaari).
Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkiaan kolmentoista EU-maan ulkoministerit. Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston lisäksi allekirjoittajina ovat Ruotsin ja Tanskan ulkoministerit ja kymmenen Itä-Euroopan ja Balkanin maan ulkoministerit.
Haavisto selvitti asiaa Iltalehdelle
Useat keskustelijat ovat päivän aikana kummastelleet, onko EU todellakin jakamassa pois rokotteita, joita ei ole riittävästi edes EU-alueelle. Iltalehti tavoitti Pekka Haaviston kommentoimaan sosiaalisessa mediassa laajaa kummastusta herättänyttä vetoomusta.
Haaviston mukaan vetoomus ”koskee siis tilannetta, jossa EU:n oma tarve on tyydytetty. Sehän ei ole kovin nopeasti nyt näköpiirissä, kun rokotevalmistajat tuottavat näitä näin hitaasti.”
”Jos nyt oikein muistan, EU:lla on kuuden eri valmistajan kanssa sopimuksia noin 1,3 miljardista rokotteesta. Se olisi yli EU:n oman tarpeen. Tämä koskee sitä vaihetta, kun rokotetuotanto on täydessä vauhdissa ja EU:n tarve tyydytetty”, hän täydentää IL:lle.
Covax-mekanismi on jo ennestään olemassa
Syystä tai toisesta suurimmat EU-maat Saksa ja Ranska eivät ole allekirjoittaneet vetoomusta.
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) nostaa asian yhteydessä esille Suomen Covax-jäsenyyden. Suomi, kuten lähes kaikki muutkin maailman maat kuuluvat kansainväliseen rokoteyhteistyömekanismiin, jonka tarkoitus ”on edistää COVID-19 -rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa ja -jakelua maailmassa.”
Haaviston allekirjoittamassa vetoomuksessa ei kuitenkaan viitata Covaxiin. Kysymysmerkiksi jääkin, mitä Haaviston vetoomuksella oikein tavoitellaan. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että EU yrittää luoda uutta mekanismia olemassaolevan Covax-mekanismin lisäksi, jolla rokotteita saadaan jaettua muihin maihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Team Europe itäiset kumppanimaat EaP-kumppanimaat Olivér Várhelyi Stella Kyriakides Länsi-Balkan ECFR COVID-19-rokote Carl Bildt koronarokote pandemia koronavirus Josep Borrell EU-komissio Pekka Haavisto Ulkoministeriö EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Puolustusvoimain komentaja lupaa armeijan apuun vauhdittamaan rokotuksia Ruotsissa

Mäkynen ihmettelee hallituksen tärkeysjärjestystä: ”Suomalaisia jumissa ulkomailla, mitä tekee hallitus?”
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen
Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.
Uusimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Ari Koponen: ”Jos olet autoilija, älä äänestä SDP:tä”
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












