Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas otti eilisessä täysistunnossa kantaa suurimmaksi osaksi kokoomuksen allekirjoittamaan lakialoitteeseen maalittamisesta.

Laki maalittamisesta on valjastettu Mauri Peltokankaan mukaan suojelemaan myös normaalilta viranomaistoimintaan kohdistuvalta kritiikiltä ja mielipiteiltä.

– Lain pyrkimyksenä näyttää olevan entisestäänkin kaventuneen sananvapautemme kiristäminen tappiin ja viranomaisten päätösten suojaaminen lainsäädännöllisin keinoin niin, että kukaan ei voisi näitä päätöksiä julkisesti kyseenalaistaa joutumatta maalittamisrikoksesta käräjille, Peltokangas sanoo.

– Me emme asu Pohjois-Koreassa tai entisessä DDR:ssä, vaikka siltä pahasti alkaa kyllä tuntumaan.

Pyrkii rajoittamaan sosiaalista mediaa

Peltokankaan mielestä on turha väittää, että olemassa oleva rikoslaki ei suojaa viranomaisia tarpeeksi. Rikoslaissa säädetään rangaistavaksi jo rikokset virkamiehiä kohtaan ja joka sisältää yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen, vainoamisen, kunnianloukkauksen, julkisen kehottamisen rikokseen, laittoman uhkauksen, tietosuojarikoksien, ilkivallan ja viestirauhan rikkomisen.

– Miten tämä erillislaiksi kaavailtu rikos maalittamisesta eroaa jo olemassa olevasta rikoslaista? Peltokangas ihmettelee.

– Tässä pyritään nyt selvästi rajoittamaan sosiaalista mediaa ja sosiaalisessa mediassa jaettavaa sisältöä ja kansalaisten mielipiteitä, ei mitään muuta! Kehitys on todella huolestuttavaa ja tässä ollaan lähestymässä minun mielestäni harmaata aluetta.

”Syyttäjälle totalitaarinen yksinvalta”

Sosiaalinen media on mahdollistanut tasapuolisen ja kattavan tiedonsaannin politisoituneen valtamedian rinnalla ja Peltokangas näkee, että tästä syystä sosiaalisen median sisältöä pyritään suitsemaan lakialoitteilla maalittamisesta.

– Kyllä viranomaisten on siedettävä kovakin kritiikki, siis kritiikki, Peltokangas toteaa.

Peltokangas hämmästelee myös sitä, että aloitteessa ehdotetaan joidenkin maalittamisrikosten muuttamista asianomistajarikoksista virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi, mikä tarkoittaisi sitä, että syyttäjä voisi nostaa syytteen ilman asianomistajan suostumusta.

– Tässä laissa annettaisiin syyttäjille totalitaarinen yksinvalta. Poliisi ja oikeuslaitoksemme tulisi kaatumaan tuleviin juttuvyöryihin, todellisten rikosten käsittelyjen jäädessä toissijaisiksi.

– Löytyykö poliisilta ja oikeuslaitokseltamme tarvittavat resurssit näiden rikosten selvittämiseen? Ei löydy, muutoin ne 2 000 vihjettä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstäkin olisi kyetty kyllä käymään läpi, Peltokangas sivaltaa.

Että kaavaillun erillislain seuraukset tavallisen ihmisen elämään tulisi kaikille selväksi, Peltokangas otti puheessaan esiin elävän elämän esimerkin vuodelta 2017.

– Helsingin erään virkamieslaitoksen johtokeskuksen johtaja Y jakoi kansanedustaja X:n twiitin virkamiestilillään ja puolusti X:n maahanmuuttoa puoltavaa kantaa. Z ihmetteli, voiko virkamies virkatehtävissään esittää poliittisia kannanottoja ja pelkäsi virkalaitoksen politisoitumisen heikentävän kansalaisten luottamusta kyseiseen laitokseen.

– Oliko kyse maalittamisesta vai pelkästä huolesta virkamieskunnan politisoitumisesta? Peltokangas kysyy.

Lakialoite on täysin absurdi

Twitterin ”tuomioistuimessa” Z:n sanottiin näin maalittaneen virkamieslaitoksen. Tämän perusteella jokainen mielipide tai kritiikki viranhaltijoista esimerkiksi Facebookissa voidaan katsoa maalittamiseksi, varsinkin jos postaus kerää samaa mieltä olevien seuraajien kommentteja.

– Mikäli minä kirjoitan mielipiteeni virkamiehen tumpeloinnista ja 17 000 seuraajaa komppaavat, syyllistynkö silloin maalittamiseen, syyllistyykö facebook alustana maalittamiseen, miten tämä määritellään? Peltokangas kysyy aiheellisesti.

Peltokankaan mielestä lakialoite on täysin absurdi, eikä tee muuta kuin kuluttaa vain turhaan kallista aikaa.

– Tällaiset aloitteet joutavat suoraan silpuriin. Mielipiteet ovat mielipiteitä, ne eivät pure. Virkamiesten on viisasta ottaa kansan reaktiot huomioon, Peltokangas päättää.

SUOMEN UUTISET