Perussuomalainen avaruusfyysikko: Suomi osallistukoon ilmastotalkoisiin – omalla, oikeudenmukaisella panoksellaan

Filosofian tohtori ja avaruusfyysikko Tiera Laitinen liittyi perussuomalaisiin, koska puolue puhui kielipolitiikasta, vapaasta maahanmuutosta ja Euroopan unionin liittovaltiokehityksestä samalla tavalla kuin hän itse.

Kangasalla syntynyt Tiera Laitinen lähti lukion jälkeen opiskelemaan teoreettista fysiikkaa Helsingin yliopistoon, jossa hän viihtyi aluksi melko hyvin. Opintojen loppuvaiheessa häntä alkoi harmittaa se, että yhtäkkiä suomenkielinen opetus käytännössä loppui tyystin.

Valmistuttuaan maisteriksi vuonna 2003 hän hakeutui Ilmatieteen laitokselle, jossa hän tutki Auringon aktiivisuuden vaikutusta maapallon lähiavaruuteen. Väiteltyään tohtoriksi vuonna 2007 Laitinen työskenteli kaksi vuotta Ruotsin avaruusfysiikan laitoksella (IRF).

– Jatko-opintovuosien jälkeen halusin tehdä sellaista työtä, jolla olisi enemmän ja konkreettisempaa merkitystä kuin tieteellisessä perustutkimuksessa. Revontulten ennustaminen oli yksi sellainen konkreettinen avaruusfysiikan soveltamisala, jota pääsin toteuttamaan tutun Ilmatieteen laitoksen sisällä. Revontulia ei pysty ennustamaan lainkaan niin tarkasti kuin säätä, mutta tiettyjä todennäköisyyksiä niille pystyy laskemaan.

– Tämä on yksi tapa avata avaruustutkimusta tavallisille ihmisille. Revontulethan ovat Suomessa hyvä matkailuvaltti, jota voisi hyödyntää enemmänkin turistien houkuttelemiseksi erityisesti Lappiin, Laitinen uskoo.

Vapaa maahanmuutto aiheuttaa ongelmia

Politiikka alkoi kiinnostaa Laitista opiskeluaikojen jälkeen. Perussuomalaisiin häntä veti muun muassa se, että puolueen taholta esitetyt kommentit olivat linjassa hänen omien kielipoliittisten ajatustensa kanssa. Myös liian vapaa maahanmuutto kehitysmaista aiheuttaa Euroopassa suuria yhteiskunnallisia ongelmia, jotka on aiheellista ottaa vakavasti.

– Hädänalaisia ihmisiä pitää auttaa ja tukea, mutta tuki pitää kohdistaa oikeassa avuntarpeessa oleviin. Nämä ihmiset eivät pakolaisleireiltä Suomeen juuri päädy, sanoo Laitinen.

Myös Euroopan unioni on mennyt jo aivan liian pitkälle liittovaltiokehityksessä, jota Laitinen vastustaa ja jota muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta näyttävät kaikessa hiljaisuudessa tukevan. Näistä syistä Laitinen liittyi puolueeseen ensimmäisen jytkyn jälkeen vuonna 2011 ja on siitä lähtien ollut mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa ja keväällä kuntavaaliehdokkaana.

Härski temppu loikkareilta

Liikunnallinen Laitinen harrastaa muun muassa polkupyöräilyä, melontaa, hiihtoa, laskettelua, brasilialaista jujutsua sekä retkeilyä ja vaelluksia luonnossa, varsinkin Suomen kansallispuistoissa mutta myös Alpeilla ja Pohjoismaiden korkeammilla vuorilla. Hän on myös hyvin perehtynyt vanhaan suomalaiseen kansanrunouteen ja osaa itsekin kirjoittaa kalevalaiseen runomittaan, vaikka ei omien sanojensa mukaan erityisen lahjakas runoilija olekaan. Lisäksi hän kuuluu Suomalaisuuden liiton ja Ursan hallituksiin.

Laitinen synkistyy puheen siirtyessä eduskuntaryhmän hajoamiseen alkukesällä, sillä loikanneiden joukossa oli paljon ihmisiä, joita hän arvosti ja joiden hän olisi suonut jatkavan puolueen johtotehtävissä.

– Mielestäni perussuomalaisten olisi hyvä muuttaa retoriikkaansa salonkikelpoisemmaksi, ettei vahingossakaan synnytettäisi kuvaa ihmisvastaisuudesta. Mutta tämä loikkaus oli kyllä niin härskisti suunniteltu ja toteutettu, ettei tulisi mieleenikään lähteä loikkareita tukemaan.

– On kaksinaamaista yhtenä päivänä vakuuttaa ystävyyttä ja yhtenäisyyttä ja seuraavana puukottaa härskisti selkään. Itse aion pysyä vakaasti alkuperäisten perussuomalaisten jäsenenä, sanoo Laitinen.

Luonnonsuojelua oikealla panoksella

Omasta puolestaan Laitinen toivoo, että perussuomalaiset puolueena panostaisi enemmän omaan ympäristöpoliittiseen ohjelmatyöhön ja ympäristönsuojeluun, sillä luonnon ja erityisesti suomalaisen luonnon suojelu on Laitiselle tärkeää.

– Ymmärrän tietysti, että kaikkea ei voi suojella ja metsäteollisuuttakin tarvitaan. Mutta kaikkea luonnonsuojelua ei myöskään pitäisi nähdä pelkästään metsäteollisuuden esteenä tai hidasteena. Ilmastonmuutos pitää ottaa vakavasti ja Suomen tulee osallistua ilmastotalkoisiin myös, omalla oikeudenmukaisella ja väestömäärään suhteutetulla panoksellaan.

– Myös maan tiede- ja koulutuspoliittiseen ohjelmaan voisi panostaa enemmän omia ohjelmia jatkokehittämällä, erityisesti korkeakoulutuksen ja tiedepolitiikan osalta, Laitinen linjaa.